Wallinin mukaan oikeuskanslerille toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että pääesikunta itse halusi Dragsvikin kohtalosta poliittista ohjausta ministeriltä.
- (Puolustusvoimain komentaja Ari) Puheloinen itse totesi, että tämä kysymys on poliittinen, millä tavalla hallitusohjelma on tulkittavissa. Tältä osin pääesikunta halusi poliittista ohjausta ja myöskin sai, Wallin sanoo.
- Poliitikko on velvollinen antamaan poliittista ohjausta, ei hän voi vetäytyä vastuusta, Wallin sanoo.
Kysymykseen siitä, säilytettiinkö Dragsvikin varuskunta siis kielipoliittisin perustein, Wallin vastaa näin:
- Hallitusohjelma velvoittaa huolehtimaan ruotsinkielisestä koulutuksesta tavalla jonka laki määrää. Ja tämä laki sanoo, että vähintään yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Näin ollen johtopäätöksen vetäminen lain nojalla oli aika helppoa.
Hallitus on sanonut, että lakkautettavat varuskunnat on valittu sotilaallisin perustein, ei poliittisin. Wallin kiistää, että hänen roolinsa Dragsvik-asiassa vaikuttaisi puolustusvoimauudistuksen uskottavuuteen.
- Aina kun poliitikot ovat asialla, päätökset ovat jossain vaiheessa poliittisia. Muutenhan tämä olisi virkamiesten johtama valtio, Wallin päättää.
Oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä Wallin sanoi, että Dragsvikin lakkauttamista ei missään vaiheessa harkittu. Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen selvityksestä tulevaa varsin toisenlaista kuvaa Wallin kommentoi nyt näin:
- Erilaisia malleja on varmaan ollut lukuisia, ottaen huomioon että valmistelu lähti liikkeelle jo puolitoista vuotta sitten.
Pääesikunnasta kerrotaan Yle Uutisille, että komentaja Puheloinen ei kommentoi asiaa. Pääesikunnan mukaan Puheloisen kanta tulee selkeästi esiin oikeuskanslerille toimitetusta selvityksestä.