- Se on eräänlainen kivijalka kaikelle muulle kehitykselle, Keltikangas-Järvinen kuvailee varhaislapsuuden merkitystä Aamu-tv:n haastattelussa.
Keltikangas-Järvisen mukaan tuore aivotutkimus vahvistaa, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana.
- Fysiologinen stressitaso hakee tasonsa. Taso säilyy aikuisuuteen, ja sen jälkeen voimme puhua joko stressiä sietävistä tai huonosti stressiä sietävistä aikuisista.
Aikaisintaan kaksivuotiaana hoitoon
Professorin mielestä lapsen voi laittaa päivähoitoon aikaisintaan kaksivuotiaana. Tuolloinkin olisi löydettävä kehitystä tukeva vaihtoehto.
Se tarkoittaa Keltikangas-Järvisen mukaan mahdollisimman pientä ryhmää, kuten perhepäivähoitoa.
- Lapsi tarvitsee niin pienen joukon lapsia, että hänen oikeat sosiaaliset taitonsa kehittyvät, eikä ainoastaan aggressiivinen pärjääminen. Se tarkoittaa optimaalisesti kolmen-neljän ja maksimissaan kuuden lapsen ryhmää.
Kodinhoitotuen leikkaaminen kasvattaisi päiväkotien ryhmäkokoja
Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan alle kaksivuotias lapsi ei opi suuressa ryhmässä rakentavia sosiaalisia taitoja, vaan pelkkää selviytymistä.
Hänen mielestä kotihoidontuen leikkaamisessa onkin kyse koko yhteiskunnan toimivuudesta. Tuen leikkaaminen kasvattaisi todennäköisesti ryhmäkokoja.
- Se on hyvin lyhytnäköistä säästämistä. Näillä ratkaisuilla ratkaisemme sen, kuinka innovatiivisia, tasapainoisia ja luovia aikuisia meillä on tulevaisuudessa, hän sanoo.
Eduskunta keskustelee tänään tiistaina kotihoidontuen leikkaamisesta täysistunnossaan. Täysistuntoa voi seurata suorana Yle Areenassa kello 14 alkaen.