Jo pitkään on tiedetty, että hyvä kunto tuo mukanaan parempaa terveyttä. Kunnon kohottaminen vaatii liikunnan harrastamista useana päivänä viikossa, mutta vaikka liikkumalla voi parantaa terveyttään, niin kuntoliikuntaharrastuksesta huolimatta runsas päivittäinen istuminen on terveysriski
- Vaikka käyt jumpassa, se ei vähennä istumisaikaa. Työpaikoillakin olisi hyvä nousta seisomaan ja puhua vaikkapa puhelimessa ympäriinsä kävellen kuin vain tehdä asioita istuen. Pitkäkestoiset istumiset on todettu riskitekijäksi esilaisille sairauksille, joista me tässä istumayhteiskunnassa kärsitään, kertoo professori Taija Juutinen.
Seisominen aktivoi lihaksia
Juutisen mukaan istuminen kerryttää myös kiloja ja rasva-aineenvaihdunta vaikuttaa muun muassa diabeteksen syntyyn.
- Elimistöön kertyy haitallisia aineita, jotka ovat riskitekijöitä. Läskistyminen ja metabolia on yhteydessä toisiinsa. Meidän keho on sellainen, että aina kun se pystyy, niin se varastoi rasvaa. Jos me istumme, niin rasvan varastointiin on oiva tilaisuus. Liikunnan hyödylliset vaikutukset kestävät jopa päiviä. Intensiiviinen liikunta kompensoi kyllä osaltaan istumisen haittoja, mutta jos jumpassa käy kerran pari viikossa, niin se ei ehkä riitä.
Pitäisikö työpöydän ääressä sitten seisoa eikä istua?
- Kyllä seisoessa lihakset aktivoituu eri tavalla. Asentoa tulee myös luonnostaan vaihdettua silloin useammin ja lihakset aktivoituu paremmin. Seistessä lihasaktiivisuus on noin kaksinkertainen verrattuna istumiseen, selvittää Juutinen
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa verrattiin 27 suomalaisen miehen ja naisen, aikuisen ja ikääntyneen kahta päivää: päivää, jolloin he harrastivat jotain liikuntaa, ja päivää, jolloin liikuntaa ei harrastettu lainkaan.
Lihasaktiivisuutta ja sykettä mittaamalla havaittiin, että vaikka 30–150 minuutin liikuntakerta lisäsi energiankulutusta, se ei vähentänyt lihasten inaktiivisuutta eli istumisaikaa. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroja eri aktiivisuustasoilla vietetyssä ajassa.
Ihminen on luotu liikkumaan
Tutkimuksessa käytettiin suomalaista vaateteknologiaa reisilihasten aktiivisuuden mittaamisessa. Pääliikuttajalihaksina ne kertovat liikkumisestamme oleellisesti. Tulokset osoittivat, että lihakset ovat inaktiivisia noin 70 prosenttia päivästä huolimatta siitä, sisältyikö päivään kuntoliikuntaa.
Lihasten levätessä pitkiä aikoja muun muassa rasva-aineenvaihdunta voi muuttua terveyden kannalta epäedulliseksi. Tutkimuksen mukaan tästä syystä on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota paitsi liikunnan määrään, myös istumisen vähentämiseen.
- Kun lihakset lepäävät, niin siellä ei tapahdu metabolisia prosesseja. Ihmisethän on luotu fyysisesti aktiivisiksi. Laajalla skaalalla voi sanoa, että geenimme eivät ole pysyneet yhteiskunnallisten muutosten mukana. Kun istumme, niin lihakset ovat levossa eivätkä metaboliset prosessit pääse toimimaan kuten niiden olisi tarkoitus.