Pohjoisen kulttuuri-instituutin professori Juha Pentikäinen arvioi, että esimerkiksi Laestadiuksen naiskuvassa riittäisi kosolti tutkittavaa nykypolville.
Lars Levi Laestadiuksen vaikutus näkyy pohjoisen kulttuuri-ilmastossa vahvana tänäkin päivänä.
- Olipa liikkeen sisällä tai sen ulkopuolella ja tekee minkälaisia vallankumouksiatahansa mielessään, niin perinteestä ei pääse eroon. Jos katsoo Kalervo Palsaa, Reidar Särestöniemeä tai Rosa Liksomia, Niilo Hannulaa, niin siellä se (Laestadiuksen perintö) on, arvioi Pentikäinen.
Laestadius ja kieli
Laestadius oli paitsi uskon mies niin myös tiedemies. Hän oli monipuolinen luonnon ja ihmisen tutkija ja ymmärtäjä, jonka aloiksi voidaan laskea esimerkiksi kasvitiede, kansatiede ja Lapin tutkimus. Kielimieskin Laestadius oli ja hänellä on suuri merkitys suomen- ja meänkielten aseman edistäjänä niin Tornionlaaksossa kuin muuallakin, mihin lestadiolaisuus on levinnyt.
Pentikäinen kertoo, että Amerikkaan muuttaneiden lestadiolaisten keskuudessa suomen kieli on säilynyt kuudenteenkin polveen, kun muut skandinaavit unohtavat alkuperäisen suvun kielen jo toisen polven jälkeen.
Laestadius ja naiskuva
Laestadiuksen tieteellisessä perinnössä riittää perkkaamista vielä tämänkin päivän tutkijoille. Maanataisessa Laestadius-seminaarissa julkistettiin tästä esimerkkinä teos Lappalaisten mytologian katkelmia, johon Laestadius on koonnut saamelaisten kulttuuriperintöä. Laestadiuksen tieteellisen puolen esilletuomista on Pentikäisen mielestä estänyt hänen maineensa herätysliikkeen isänä.
- Tästä jälkimaineesta johtuen monet asiat ovat jääneet löytymättä ja huomaamatta. Mutta varsinkin laestadiuksen naiskuva olisi erittäin hyvä tutkimuksen aihe, Pentikäinen sanoo.