Nina on New York City Balletin tanssijatar. Tanssin ohella, hänen elämäänsä ei juuri muuta mahdukaan. Kun teatterin taiteellinen johtaja päättää yllättäen vaihtaa päätanssijaa seuraavan kauden avaavaan Joutsenlampeen, on Nina vahvin ehdokas uudeksi pääosanesittäjäksi. Teatteriin on kuitenkin äskettäin tullut uusi ja lahjakas tanssijatar Lily, joka kilpailee roolista Ninan kanssa.
Joutsenlammen päätanssijan tulee pystyä ilmaisemaan niin Valkoisen joutsenen viattomuutta kuin roolin kääntöpuolta, Mustan joutsenen kavaluutta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Nina olisi täydellinen Valkoinen joutsen, kun taas Lily olisi omiaan tulkitsemaan Mustaa joutsenta. Kunnianhimoinen Nina alkaa roolista kilpailun tiimellyksessä päästä sinuiksi oman pimeän puolensa kanssa ja yhä syvemmälle rooliin uppoutuessaan uhkaa tuhota lopulta itsensä.
Kansallisbaletin tanssijat ovat Helsingin Sanomien mukaan käyneet katsomassa Black Swanin heille järjestetyssä erikoisnäytöksessä. Lehden mukaan tanssijat nauroivat makeasti elokuvan tanssin maailmasta antamalle kuvalle. Onneksi meidän maallikoiden ei tarvitse tuosta välittää ja voimme rauhassa uppoutua elokuvan tanssijoiden niin keskinäiseen kuin sisäiseenkin kamppailuun.
Darren Aronofskyn ohjaama Black Swan on maallikon silmin katsottuna komea tanssielokuva. Sen ohella se on myös kauhuelokuva ja psykologinen draama. Kokonaisuus on siis oikeastaan melkoinen sekametelisoppa. Leffan hienous piileekin siinä, kuinka komeasti Aronofsky on saanut liitettyä nuo varsin erilaiset ainekset todella tenhoavaksi elokuvaksi
Tämä ihmismielen syövereitä tutkailevan, viime metreilleen saakka yllätyksiä tarjoavan elokuvan pariin on syytä mennä avoimin mielin. Täten pystyy parhaiten nauttimaan sen villin mystisestä, Roman Polanskin varhaiset elokuvat mieleen tuovasta menosta. Eikä kokonaisuuden onnistumisen kannalta sovi unohtaa Natalie Portmanin syystä Oscarilla palkittua pääosasuoritusta.