Muutaman vuoden tyhjillään ollut Kokkolan vanha yhteislyseo palaa jälleen opetustiloiksi. Runsaan vuoden kuluttua Kokkolan seudun opiston opiskelijat ja työntekijät muuttavat peruskorjattuihin tiloihin.
Julkisivultaan suojellun rakennuksen sisälle korjataan nykyvaatimukset täyttävää opetustilaa.
- Tämä on aika kovan luokan peruskorjaus, mikä kuitenkin jää tänne sisätilojen osalle. Tuonne julkisivun puolelle ei tässä peruskorjauksessa mennä kovinkaan syvälle, kertoo projektipäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi Kokkolan kaupungin tilapalveluista.
Historiallista ilmettä säilytetään
Yhteislyseon vanhin osa on valmistunut vuonna 1899, jolloin suomenkielisen koulun saamiseksi järjestettiin keräyksiä ja arpajaisia. Rakennuksessa on edelleen säilynyt paljon alkuperäisiä yksityiskohtia.
Historiallista ilmettä pyritäänkin nyt mahdollisuuksien mukaan säilyttämään ja suunnittelua on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa. Rakennuksen huonejakoa ei muuteta pysyvästi, vaan vanhoihin luokkahuoneisiin rakennetaan toimistotiloja kevyillä väliseinillä.
- Varsinaisesti lopputuloksessa tämä näkyy ehkä parhaiten vanhojen käytävätilojen osalta eli ilme pyritään säilyttämään, käytetään vanhat puuväliovet, korjataan sisäpihan puoleiset ikkunat vanhoilla menetelmillä. Myös värimaailma tulee näistä alkuperäisistä väreistä, Teirikangas-Lerssi selvittää.
Yksityiskohtien entisöinti on käsityötä ja käsityön määrässä kohde eroaa monesta muusta peruskorjauksesta. Rakennusliikkeen mukaan osaajia työhön löytyy.
- Urakoitsijoissa on huomattava määrä paikallista väkeä, muun muassa näissä käsityöläisissä ollaan hyödynnetty paikallista osaamista, kertoo työpäällikkö Mika Ahopelto Peab Oy:stä.
Paremmassa kunnossa kuin nuoremmat rakennukset
Yhteislyseoon on tehty suurempia rakenteellisia muutoksia viimeksi 50-luvulla. Kovasta ja kuivasta hirrestä rakennettu koulu onkin hyvässä kunnossa.
- Suurimmat rakenteelliset muutokset on tehty tuonne kellariin, mikä onkin sitten suurimmaksi osaksi 50-luvulla rakennettua tilaa.
- Kaiken kaikkiaan rakennus on ikäänsä nähden jopa paremmassa kunnossa kuin jotkut meidän 70-luvulla rakennetut kiinteistöt, toteaa Outi Teirikangas-Lerssi.