Selvityksen mukaan suurinta kulutus oli itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maissa ja seuraavaksi suurinta keskisen Länsi-Euroopan ja Länsi-Euroopan maissa. Pohjoismaissa kulutus oli vertailun pienintä.
Koko Euroopassa keskimääräinen kulutus vuonna 2009 oli 12,45 litraa vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Kulutus on laskettu 15 vuotta täyttäneiden keskiarvona.
Tilanne oli kuitenkin aivan toinen, kun verrattiin haitallista juomista, jollaiseksi luettiin runsas juominen, ryyppyputket sekä alkoholin nauttiminen ruoka-aikojen ulkopuolella ja julkisilla paikoilla.
Tässä vertailussa kärkeä pitivät itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan kuluttajat pistemäärällä 2,9 asteikolla yhdestä viiteen, mutta Pohjoismaat ylsivät lähes samaan eli 2,8:aan. Muissa osissa Eurooppaa jäätiin runsaaseen yhteen pisteeseen.
Keskimäärin alkoholin juominen on viime vuosina lisääntynyt pohjoisessa ja idässä, kun taas lännessä ja etelässä juodaan aiempaa vähemmän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa vuotuinen alkoholinkulutus oli vuonna 2009 yli 15-vuotiailla 12,27 litraa eli lähes sama kuin EU-maiden keskiarvo.
Alkoholikuolemat yleisimpiä idässä
WHO:n ja EU-komission selvityksen mukaan vuonna 2004 alkoholi aiheutti 57 miehen ja 15 naisen kuoleman 100 000 asukasta kohti. Itäisessä Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa luku oli kuitenkin peräti 129 miestä ja 27 naista. Etelä-Euroopassa se oli vain 30 miestä ja 10 naista.
Myös kuolinsyissä oli merkitseviä eroja. Idässä sydän- ja verisuonitaudit sekä loukkaantumiset ovat suhteessa yleisempiä syitä, ja Pohjoismaissa taas kuolemat johtuvat muita useammin alkoholiriippuvuuteen liittyviin henkisiin ja neurologisiin syihin. Etelä-Euroopassa syöpä on yleisempi alkoholiin liittyvä kuolinsyy kuin muualla.
Alkoholin runsas nauttiminen aiheuttaa myös muiden ihmisten kuolemia. Vuonna 2004 peräti yli 5 500 miehen ja yli 2 000 naisen kuolemaa liittyi muiden ihmisten juomiseen. Yleisimmin kyse oli liikenneonnettomuuksista.