Kelan etuuspäälikkö Heli Santamala kertoo, että Kela suhtautuu lähtökohtaisesti saman katon alla asuvaan mieheen ja naiseen avoparina.
- Asumistukilaki lähtee ruokakunnan käsitteestä ja siinä ajatellaan niin, että samassa osoitteessa asuvat henkilöt muodostavat automaattisesti yhden ruokakunnan. Mutta aivan automaattista se ei kuitenkaan ole. Sellaisessa tilanteessa jossa hakija pystyy uskottavasti osoittamaan, että he eivät ole avopari niin kyllä me voimme tulkita heidät myös kahdeksi eri taloudeksi.
Asian todistaminen on kuitenkin monissa tapauksissa ongelmallista ja tämä ymmärretään myös Kelassa.
- Lähtökohtamme on, että luotetaan asiakkaan kertomaan. Meillä on myös itsellämme keinoja tarkastella asiaa. Katsotaan esimerkiksi, että hakijan muut etuudet ovat samoista lähtökohdista. Esimerkiksi jos työttömyysturvaa maksetaan sillä perusteella, että asunnossa asuvat eivät ole pariskunta niin toki asumistukiasia ratkaistaan saman linjan mukaisesti, Santamala kertoo.
Kela miettii päätöstä tehdessään myös sitä, minkä kokoisessa asunnossa hakijat asuvat.
- Jos pienen yksiön jakaa eri sukupuolta olevat henkilöt kämppäkavereina, niin se ei tunnu Kelankaan silmissä kovin uskottavalta tilanteelta. Mutta sen sijaan, jos on vaikka iso kaksio pääkaupunkiseudulta, jossa vuokra saattaa olla yli tuhat euroa, on aivan uskottavaa, että siihen haluaa kämppäkaverin jakamaan asumiskustannuksia. Tällaisessa tilanteessa sukupuolilla ole merkitystä, Heli Santamala lisää.