Suomessa toimii kierrätysliiketoiminnassa jo tuhatkunta yritystä, ja alaa kasvattavat kiristyvät kierrätyssäädökset. Liikevaihdoltaan suurinta on metalli- ja pakkausromun kierrätys.
Valtaosa kierrätysalan yrityksistä toimii tuotteiden talteenotossa ja esilajittelussa.
Ympäristöyritysten liitosta arvioidaan, että alan kokonaisvaihto on noin 252 miljoonaa euroa, mutta luvussa ei ole mukana autoromun ja elektroniikkaromun kierrätys. Metalliromun osalta mukana ovat vain kotitalousjätteet.
Metalliromun osuus kokonaisliikevaihdosta on noin 84 miljoonaa euroa, samoin pakkausromun.
Keräyspaperin ympärillä pyörii runsaan 50 miljoonan ja energiajätteen 34 miljoonan euron liikevaihto.
Säädökset velvoittavat kierrättämään
Kaikkien materiaalien kierrätyksen taloudellinen kannattavuus ei ole houkutteleva, mutta esimerkiksi keräyspaperin jalostusarvo on selvästi positiivinen ja toiminta kattaa kustannukset.
Paperinkeräys Oy:n liiekvaihto oli toissa vuonna 53,1 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta 20 prosenttia.
Monia jätteitä on kuitenkin kierrätettävä lain perusteella. Kierrätys lisääntyy, kun EU:n romuautodirektiivi astuu voimaan heinäkuun alussa. Myös sähkö- ja elektroniikkaromun osalta on valmisteilla asetus.
Romuautojen valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan säädöksillä osallistumaan jätteen talteenottoon ja kustannuksiin. Käytännössä auton 80 euron kierrätysmaksu tulee kuitenkin auton ostajan maksettavaksi eli osaksi ostohintaa.
Auto- ja metalliromujen kierrätyksen johtava yritys on Suomessa Kuusakoski Oy. Se hankkii materiaalia paitsi Suomesta myös muista Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä.
Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia.
Yhtiön liikevaihto oli toissa vuonna 509 miljoonaa euroa ja materiaalivirta kaksi miljoonaa tonnia. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta peräti 70 prosenttia.
Valtaosa romusta kierrätetään
Suomessa romun hyödyntämisaste on noin 90 prosenttia. Teollisuudessa syntyvä metalliromu käytetään tehokkaasti hyväksi, mutta kotitalouksissa kierrätys on vähäisempää suurten kustannusten takia.
Esimerkiksi metallien valmistuksessa syntyvä sisäinen niin sanottu kiertoromu käytetään käytännössä kokonaan hyväksi. Myös konepajateollisuuden romu, muun muassa sorvilastut, käytetään miltei täysin uudelleen.
Lasijätettä käytetään muun muassa lasivillan ja ruskean lasin valmistukseen, mutta kotitalouksilta kerättävän lasin taloudellinen merkitys jää kuitenkin pieneksi.
Käytettyjen autonrenkaiden ja rakennusmurskeen hyötykäyttö kasvoi viime vuonna 30 - 40 prosenttia 40 200 tonniin. Käytöstä poistettuja renkaita käytetään etenkin tie- ja maarakentamisessa sekä kaatopaikkojen kunnostuksessa.
Yli puolet pakkausjätteestä kiertoon
Pakkauksista käytettiin Suomessa jo vuonna 1999 uudelleen 64 prosenttia ja pakkausjätteistä puolet.
Kierrätys on siten lisääntynyt selvästi tavoitteita nopeammin, sillä Suomi oli sopinut EU:n kanssa tavoitteeksi, että kierrätysaste olisi 42 prosenttia vuonna 2001.
Vuonna 1999 kierrätettiin lasipakkauksista 78 prosenttia, kuitumateriaaleista 61 prosenttia, metallisista pakkausjätteistä 19 prosenttia ja muovisista 13 prosenttia.
Metallipakkauksista käytettiin uudelleen 90 prosenttia, lasipakkauksista 83 prosenttia ja muovipakkauksista 69 prosenttia.
STT