Belgian sosialistit ja liberaalit ovat ilmeisesti menestyneet sunnuntain parlamenttivaaleissa niin hyvin, että niistä olisi muodostamaan hallitus. Myös äärioikeisto on saanut paljon ääniä, mutta muut puolueet vierastavat yhteistyötä sen kanssa. Ääntenlaskenta jatkuu maanantaina.
Ennusteet olivat vasta alustavia, sillä tulosten lasku myöhästyi pahoin etenkin maan pääkaupungissa Brysselissä. Sähköisen äänestämisen ongelmien ja pitkien jonojen takia osa vaalihuoneistoista oli sovittua pitempään auki. Äänestäminen on Belgiassa pakollista sakon uhalla.
Vaaleissa herätti jo etukäteen erityistä mielenkiintoa Antwerpenin tulos, josta siirtolaisvastainen Vlaams Blok toivoo isoa menestystä. Vuonna 1999 Vlaams Blok sai 30 prosenttia Antwerpenin äänistä.
Tällä kertaa äärioikeisto odottaa jopa viimekertaista enemmän ääniä, sillä Antwerpenin tunnelmia kiristävät yhä viranomaisten ja nuorten muslimisiirtolaisten marraskuiset yhteenotot.
Musliminuoret aloittivat protestoinnin, kun valkoinen belgialaismies oli ampunut hengiltä muslimiopettajan. Protestointi yltyi mellakaksi, minkä uskotaan lisäävän ulkomaalaisvihamielisyyttä Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa.
Lisäksi neljän pääpuolueen - liberaalien, sosialistien, vihreiden ja kristillisdemokraattien - kampanjointia on hiertänyt Antwerpenin hallinnossa paljastunut petosskandaali. Koko maan kannatusennusteet lupaavat eniten ääniä eli parikymmenen prosentin kannatusta liberaaleille ja kristillisdemokraateille.
Vlaams Blokin ohella vaihtoehdon äänestäjille tarjoaa toisessa ääripäässä Vastarinta-liike, jossa on monia siirtolais-, ympäristö- ja jopa maolaisia ryhmiä. Yhtenä ehdokkaana on muslimiaktivisti, jota hallitus syyttää yllyttämisestä mellakointiin.
Mielipidekyselyt ennustavat tänä vuonna perustetulle Vastarinnalle vain paria prosenttia flaaminkielisen Flanderin äänistä. Vlaams Blok sen sijaan voi odottaa kasvattavansa viime vaalien 15,4 prosentin ääniosuutensa jopa 18 prosenttiin.
Blok ajaa flaaminkielisen Flanderin itsenäistymistä Belgiasta. Antwerpenissä on kuitenkin flaamilaisten lisäksi myös runsaasti ulkomaalaisasutusta, viime laskujen mukaan 12,5 prosenttia. Muslimeja kaupungin vajaasta puolesta miljoonasta asukkaasta on noin 30 000.
Belgiassa on noin 7,5 miljoonaa äänioikeutettua.
Reuters, AFP, YLE24, STT