Mitä yhteistä on arkkitehti Alvar Aallolla, Ruotsin kruununprinsessa Victorialla, ohjaaja Charles Chaplinilla ja fysiikan nobelistilla Albert Einsteinilla? Entä sarjakuvapiirtäjä Walt Disneyllä, näyttelijä Tom Cruisella ja liikemies-purjehtija Hjallis Harkimolla? Kaikki ovat kuuluisia ja menestyneitä ihmisiä omilla aloillaan, mutta sen lisäksi heitä yhdistää myös lukihäiriöksi kutsuttu ominaisuus.
Lukihäiriöllä eli dysleksialla tarkoitetaan muutoin normaalisti kehittyneen henkilön vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Häiriön taustalla on usein jo synnynnäinen ominaisuus, erilaisuus aivojen toiminnassa, joka kouluiässä ilmenee oppimisvaikeutena.
Lukihäiriö on eri oppimisvaikeuksista ehdottomasti yleisin. Suomalaisista lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia on määrittelytavasta ja ikäryhmästä riippuen 5 – 15 prosentilla. Pojilla ja miehillä lukivaikeuksia esiintyy yleisemmin kuin tytöillä ja naisilla.
Lukihäiriön ydinongelma on mekaanisessa lukutaidossa eli sanantunnistamisessa. Jotta lapsi oppisi lukemaan, hänellä täytyy olla kyky ymmärtää puhutun kielen koostuvan sanaa pienemmistä yksiköistä, äänteistä.
Kirjoituksessa puheen äänteitä vastaavat kirjainmerkit. Lukijan on osattava purkaa kirjaimet takaisin äänteiksi, koottava ne yhteen ja tunnistettava sanaksi. Lukihäiriöisellä on vaikeuksia tämän prosessin läpiviemisessä.
Lukivaikeuksia on eriasteisia. Lapsi voi kehittyä muuten ikätasoaan vastaavasti tai sitä paremmin, ainoastaan lukeminen ja kirjoittaminen eivät suju. Toisaalta lukihäiriöön voi yhdistyä muita oppimisongelmia, kuten matematiikkaan, tilaan, suunnan määrittelyyn, liikkeiden koordinaatioon, keskittymiseen tai tarkkaavaisuuteen liittyviä vaikeuksia.
Mistä lukihäiriön tunnistaa?
Lukihäiriö huomataan yleensä ala-asteen ensimmäisellä tai toisella luokalla, kun lapsella on vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Käytännön vaikeudet voivat olla monenlaisia. Tavallisia viitteitä lukihäiriöstä ovat mm. seuraavat:
lukeminen on hidasta ja tekstin tuottaminen työlästä
kirjoitusvirheet ovat yleisiä: kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa, kaksoiskonsonanttien sekä lyhyen ja pitkän vokaalin erottamisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia
kirjaimet kääntyvät peilikuviksi tai koko kirjoitus syntyy peilikirjoituksena
jotkut sanat ääntyvät toistuvasti väärin
pitkien sanojen ymmärtämisessä ja ääntämisessä on vaikeuksia
sekä lukiessa että kirjoittaessa voi sanan loppu tai lyhyt sana jäädä pois
tekstissä rivien seuraaminen tai uuden rivin löytäminen on vaikeaa
Lukemisen ja kirjoittamisen ohella lukihäiriö voi vaikeuttaa myös matematiikan oppimista, sillä kirjainten lisäksi numerotkin voivat mennä sekaisin. Niin ikään vieraiden kielten opiskelu voi olla lukihäiriöiselle tavallista hankalampaa.
Meneekö lukihäiriö ohi?
Lukihäiriötä hoidetaan useimmiten niin, että lapsi saa normaalin opetuksen ohessa yksilöllistä erityisopetusta.
Mikäli lukihäiriö on vaikea ja siihen yhdistyy myös muita oppimishäiriöitä, lapsi voidaan lähettää neurologisiin tutkimuksiin, joita tehdään mm. keskussairaaloissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja joissakin aluesairaaloissa. Tarvittaessa lapsi voi saada opetusta myös erityisluokalla tai –koulussa.
Tukiopetuksen avulla varsinkin lievä lukihäiriö voi korjaantua täysin. Yleistä on kuitenkin myös se, ettei häiriötä saada korjattua kokonaan mutta sitä voidaan lieventää niin, ettei se ole este opiskelulle ja työnteolle.
Ulla-Marja Kokko, YLE24
Lue lisää aiheesta: