Maailman tunnetuista eläin- ja kasvilajeista yli 12 000 on uhanalaisia, kertoo ympäristöjärjestö IUCN vuotuisessa raportissaan. Vuodessa IUCN on lisäännyt uhanalaislistalleen yli 2 000 uutta lajia.
Tuhansien tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden yhteistyönä koottavalla The World Conservation Union IUCN:n ns. Punaisella listalla on nyt 12 259 eri asteisesti uhanalaista lajia.
Todellinen määrä on ehkä jopa tuhansia suurempi, sillä läheskään kaikkia lajeja tai niiden uhanalaisuutta ei tiedetä. Erityisesti tämä pätee pienimpiin eläimiin, hyönteisiin ja kasveihin.
Kaikkiaan tiedetään kadonneen 762 eläin- ja kasvilajia, joiden lisäksi 58:aa elää vain vankeudessa tai viljeltynä.
Eniten uhanalaisia nisäkäs- ja lintulajeja on Indonesiassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Perussa. Uhanalaisia kasveja on puolestaan eniten Ecuadorissa, Malesiassa, Sri Lankassa, Indonesiassa ja Brasiliassa.
Suurin uhka lajien selviytymiselle on ihmisen toiminta. Eniten uhanalaisia lajeja on nimenomaan maissa, joissa teollisuus, metsänhakkuut ja turismi ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosikymmeninä.
Trooppisten saarten luonto uhattuna
Tämänvuotisessa raportissaan IUCN esittää erityisen huolen paratiisisaarina tunnettujen Galapagossaarten, Havaijin ja Seychellien sekä Etelä-Atlantin saarten ainutlaatuisen luonnon tuhoutumisesta.
Saaret ovat tunnettuja lajirikkaudestaan ja kauneudestaan, ja monia niiden kasvi- ja eläinlajeista ei esiinny missään muualla. IUCN:n mukaan ihmisten toiminta uhkaa kuitenkin nyt muuttaa saaret sekä ekologisesti että ulkonäöltään karuiksi.
Asutus, turismi, viljely ja teollisuus vievät jatkuvasti elintilaa saarten kasveilta ja eläimiltä, minkä lisäksi niitä uhkaavat ihmisen saarille tuomat vieraat lajit.
Esimerkiksi Ascension saarella eteläisellä Atlantilla on vieraiden lajien tulon takia kuollut sukupuuttoon neljä kasvia, joita ei ole esiintynyt missään muualla maailmassa.
IUC:n on ottanut Punaiselle listalleen uutena lisäksi muun muassa 125 pelkästään Havaijilla tavattua lajia sekä 35 Galapagossaarten etanalajia.
Kultaleijona-apinan tarina tuo toivoa
Synkkien uutisten ohella IUCN:n raportissa on valopilkkuna mm. kultaleijona-apinan (Leontopithecus rosalia) nouseminen erittäin uhanalaisten lajien joukosta uhanalaiseksi.
Brasiliassa elävä kultaleijona-apina oli sukupuuton partaalla vuonna 1971, jolloin luonnossa oli jäljellä enää alle 200 lajin yksilöä. Mm. ympäristöjärjestö WWF:n suojeluponnistusten ansiosta lajin kanta saavutti tuhannen yksilön rajan maaliskuussa 2001.
Lajia on elvytetty muun muassa kotiuttamalla eläintarhassa kasvaneita apinoita luontoon sekä siirtämällä eristyneillä metsälaikuilla eläneitä isompiin metsiin.
Tutkimusten mukaan lajin kannan pitäisi kuitenkin nousta vähintään 2 000:een, jotta taattaisiin sen pitkäaikainen säilyminen luonnossa.
Kultaleijona-apina oli ainoa kädellinen, jonka tilanne uhanalaislistalla oli kohentunut. Kolme muuta apinaa on sen sijaan muuttunut aiempaa uhanalaisemmiksi.
Meksikossa elävä Alouatta pigra on muuttunut silmälläpidettävästä lajista uhanalaiseksi. Venezuelassa ja Kolumbiassa elävä hämähäkkiapina Ateles hybridus sekä korvatamariini Saginus bicolor olivat aiemmin uhanalaisia, mutta nyt erittäin uhanalaisia.
Merilajeista puolestaan kaikki 21 albatrossilajia on nyt uhanalaisia, kun määrä oli 16 vielä vuonna 2000. Arvioiduista 175 hai- ja rauskulajista uhanalaisia on 57. Uhanalaisten listalle on nostettu myös maailman suurimpiin makeanveden kaloihin kuuluva jättiläiskissakala Pangasianodon gigas, jota elää vain Mekong-joessa.
Liikakalastus, tuhoisat kalastusmenetelmät sekä kalojen vaellusreittien tukkiminen mm. patojen avulla ovat saattaneet uhanalaisiksi myös monet muut vesistöjen lajit.
Lajien tuntemus paranee
IUCN on hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu 75 maata sekä yli 750 kansalaisjärjestöä ja yli 10 000 tutkijaa ja asiantuntijaa 181 eri maasta.
Järjestö julkaisee vuosittain arvostettua uhanalaisten lajien listaa tutkijoilta ja ympäristönsuojelijoilta saamiensa suositusten avulla.
Listalla olevien lajien määrän kasvu ei johdu pelkästään uhanalaisten lajien määrän kasvusta, vaan myös lajitietämyksen parantumsiesta.
Esimerkiksi tänä vuonna on saatu arvioitua kaikki tunnetut käpypalmut, samoin havupuut.
Maailman vanhimpiin siemenkasveihin kuuluvat käpypalmut ovat IUCN:n mukaan nyt uhanalaisimpien kasvien joukossa. 303 arvioidusta lajista uhanalaisia on 155 ja kaksi on jo kadonnut luonnosta.
Listalle on myös tänä vuonna otettu ensi kertaa merilevä- ja jäkälajeja. Bennetin merilevä (Vanvoorstia bennettiana) on julistettu sukupuuttoon kuolleeksi. Mm. Floridassa kasvava porojäkälä (Cladonia perforata) puolestaan on listattu uhanalaiseksi.
YLE24