Suomen sodissa vuosina 1914-1922 surmansa saaneiden tiedot on koottu sähköisiin henkilökortteihin. Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin keräämässä nimitiedostossa on yhteensä 39 550 henkilökorttia.
Tiedot on dokumentoitu tutkijoiden, kansalaisten ja omaisten käytettäviksi. Jatkossa alan tutkimus voi perustua kortistolle sekä täydentää sotasurmaprojektin kokoamia perustietoja.
Vuonna 1918 sodassa menehtyneitä on tiedostossa 36 640, kun vuoden 1970 valtiollisen tilastoraportin mukaan 1918 sodassa menehtyi 26 100 henkilöä.
Lukua ovat kasvattaneet arkistojen tarkempi tutkiminen ja Suomessa kuolleiden ulkomaalaisten huomioiminen. Mukana on noin tuhannen Suomessa surmansa saaneiden Venäjän, Ruotsin ja Saksan kansalaisen tiedot.
Vaikka nyt tehty sotasurmaselvitys on varsin kattava, siinäkin on vielä puutteita ja virheitäkin.
Projektin johtoryhmän puheenjohtaja Heikki Ylikangas arvioi kuolleita puuttuvan vielä satoja. Lisäksi osa on päätynyt henkilökortteihin kahteen kertaan, ja jotkut elossa selvinneet on merkitty kuolleiksi.
Espanjantauti tappoi vankileireillä?
Suurin osa vuoden 1918 sodan vankileireillä tauteihin ja sairauksiin menehtyneistä punaisista kuoli todennäköisesti espanjantautiin.
Aiemmin espanjantaudin määrää ei tiedetty, koska sodan vankileirilääkärit eivät osanneet diagnosoida kulkutauteja asianmukaisesti. Raportin mukaan vankileireillä kuoli tauteihin ja sairauksiin vajaat 13 500 punaista.
Raportti paljastaa myös, että kaatuneiden punaisten määrä on huomattavasti aiemmin oletettua suurempi. Raportin mukaan punaisia kaatui noin 5 200. Lisäys on 1 800 ihmistä.
Valtioneuvosto asetti Suomen sotasurmat 1914-22 projektin keväällä 1998. Sen tehtävänä on ollut vuosina 1914-22 eri sodissa ja aseellisissa konflikteissa tapahtuneiden Suomea koskeneiden sotasurmien tutkiminen.
Projekti sai yli 2500 yhteydenottoa, ja monet harrastajat tekivät paikallisia sotasurmaselvityksiä.
YLE24, STT