Suomalaisille vuosi 1809 oli merkkivuosi, kun ruotsalaiset taas puhuvat mieluummin kohtalon vuodesta.
- Ruotsille se oli suuri kansallinen onnettomuus vuosisatojen yhteiselon jälkeen. Nyt Ruotsissa yritetään käydä läpi sitä, mitä vuoden 1809 jälkeen on tapahtunut, sanoo suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja Anders Björck.
Tulkinnoista on syntynyt sanaharkkaa naapurimaiden välillä. Ruotsissa pelätään, että maa joutuu sivustakatsojan osaan juhlallisuuksissa - kuten viime keväänä Norjan viettäessä railakkaasti Ruotsista irtaantumisen satavuotisjuhlia.
Ruotsalaiset ovat esittäneet nyt toiveen suomalaisille, että merkkivuotta valmisteltaisiin hyvässä hengessä ja niin, ettei naapuri joutuisi ainakaan pilkan kohteeksi.
Suomen yli satavuotinen asema suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarin alaisuudessa merkitsi sivistyksen nousua: koulutus, taide ja teollisuus kehittyivät.
- Elintason ja sivistyksen nousu olivat pitkäaikaisen rauhan kauden ja terveydenhuollon ynnä muun ilmenemää. Olennainen syy oli, että vuosisatainen sota Venäjän ja Ruotsin välillä loppui, professori Matti Klinge sanoo. - Esimerkiksi Suomen presidentti hallitsee keisarillisessa palatsissa ja pääministeri keisarillisessa senaatissa.
Autonomian ajan juhlia valmistellaan paraikaa, ja budjetin odotetaan nousevan satoihintuhansiin euroihin.