Jalonen on tutkinut kirjan syntymisen luovaa prosessia ja käyttänyt aineistonaan sadan suomalaisen kirjailijan teoksia, yksi teos 1900-luvun jokaiselta vuodelta. Lisäksi hän on perehtynyt kirjailijoiden haastatteluihin ja kirjoista esitettyihin arvosteluihin.
Jalosen mukaan kirjoittamiselle ja taiteen tekemiselle ovat tyypillisiä mielleyhtymien, assosiaatioiden hetket.
- Tärkeää on kerroksellisuus. Jostain asiasta tai tapahtumasta tulee esimerkiksi mieleen jokin nuoruudessa koettu haju tai maku. Sitten muistikuvat voivat siirtyä myös paperille, sanoo Jalonen.
Tekstin tihentymät kertovat luovista hetkistä Jalosen mukaan kirjailijan luova hetki, assosiaation hetki, näkyy tekstissä eräänlaisina tihentyminä. - Esimerkiksi Antti Hyryn proosa on pinnalta päin katsottuna hyvin rauhallista, mutta yhtäkkiä kerrontaa tulee mukaan hillasuon tuoksu. Se tuntuu lävistävän koko tekstin. Tihentymä ovat usein samoissa kohdissa kuin romaanin tai novellin käännekohdat, mutta tihentymiä löytyy myös muualta tekstistä. Kirjailijan kokemukset ja muistikuvat ovat läsnä tekstissä Jalonen väittää, että kirjailija ammentaa aina lapsuudestaan ja nuoruudestaan, olipa kysessä dekkari, tieteiskirja tai historiallinen eepos. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ovat kirjailijalle tärkeitä, sillä elämäntaipaleen alkupuolella muistikuvat ovat yleensä eloisia ja vahvoja, ja aistit ovat auki. - Kirjoittamisessa on tärkeää hallittu taantuminen. Sillä tavalla kirjailija pääsee lähelle lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiaan. Tuossa vaiheessahan aistikuvat ovat kaikkein voimakkaimmat ja elävimmät, Jalonen arvioi. Hän uskoo, että vain henkilökohtaisen kautta pystyy kirjoittamaan merkittävää kirjallisuutta. - Jos ihminen itse ei ole tekstinsä takana, siitä jäävät uupumaan merkitykset ja kerroksellisuus eli kaikki tärkein. Kirjailija Olli Jalosen väitöskirja Hitaasti kudotut nopeat hetket - kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa tarkastettiin Tampereen yliopistossa viime lauantaina.