Tarkoituksena on taata tasainen sähkönsaanti sään vaihteluista riippumatta.
Vety on tuttu apu auringolla tuotetun sähkön säilömisessä mm. Italiassa ja Espanjassa, mutta tuulivoimaa ei vielä kukaan ole kesyttänyt vedyllä teollisiin tarpeisiin.
Berliinin pohjoispuolelle nousevan yhdistelmävoimalan periaate on yksinkertainen: jos tuulista on silloin, kun sähköntarve on pieni, kuten vaikkapa yöllä, ylimääräinen energia käytetään vedyn erottamiseen vedestä. Vety säilötään kaasutankkeihin odottamaan tyyniä päiviä. Ja kun tuuli tyyntyy, voimalan väki pumppaa vedyn yhdessä biokaasun kanssa lämpövoimalaan, jossa kaasut synnyttävät generaattorin avulla taas sähköä.
Saksalaisen tuulivoimayhtiön menetelmä on huomattavasti tehokkaampi kuin ylimääräisen sähkön säilöminen suuriin akkuihin. Ja jos tuuli puhaltaa pitkiä aikoja kerralla, voimala voi myydä vetyä suoraan ympäristön huoltoasemille kaasulla käyvien autojen polttoaineeksi.
Tuulen valjastus sähköntuotantoon on yksi keino, jolla Saksa pyrkii saavuttamaan EU-maiden yhdessä sopiman tavoitteen. Vuonna 2020 jokaisen EU-maan pitäisi tuottaa viidennes sähköstään uusiutuvilla energiamuodoilla. Saksassa on jo nyt enemmän tuulivoimaloita kuin missään muussa Euroopan maassa, 20 000, ja määrä kasvaa vuosittain noin 700:lla. Saksan hallitus toivoo yhdistelmävoimaloista apua oikukkaan tuulen kesytykseen, siksi itse liittokansleri Angela Merkel kävi muuraamassa uuden voimalan peruskiven.
Osa voimalan nykyisistä naapureista on harmissaan. Asukkaita suututtaa tuulimyllyistä syntyvä hurina ja talojen jääminen niiden varjoon. 20 000 uuden voimalan naapuria onkin jo allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan tuulivoimaloita kauemmas asutuksesta ja halvempaa sähköä niille, jotka joutuvat elämään hurinassa ja myllyjen varjossa.