Hyppää sisältöön

Taantuma lisännyt rutkasti hoitajakoulutuksen suosiota

Hoitajakoulutuksen suosio kasvoi selvästi kevään yhteishaussa viime vuoteen verrattuna. Ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutukseen haki yli tuhat enemmän kuin viime vuonna. Ensisijaisia hakijoita oli tänä keväänä 4 450.

Kuva: YLE

Kasvusta huolimatta koulutuspaikkoja oli syksyksi jaossa vain yksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE:n pääsihteeri Timo Luopajärvi myöntää, että yhden paikan lisäys on vaatimaton.

- On se minusta riittämätön, kun tiedetään, että hoitoalan paine joka tapauksessa kasvaa, koska Suomen väki vanhenee ja suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään. Se on ihan selvää, että hoidon tarve lisääntyy, Luopajärvi sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että valtion lisäbudjettiin aikuiskoulutukseen tuli tuhat lisäpaikkaa tälle vuodelle, ja osa niistä tullee sairaanhoitajakoulutukseen.

Myös lähihoitajakoulutuksen suosio kasvoi. Toisen asteen yhteishaussa lähihoitajaksi pyrki 800 hakijaa viimevuotista enemmän. Aloituspaikkojen määrä kasvoi saman verran.

Koulutusbuumin taustalla taloustilanne

Luopajärvi arvioi, että hakijamäärien kasvu johtuu työmarkkinoiden tukkoisuudesta.

- Tämä on ehkä tyypillinen laman tuoma ilmiö, jota osattiin kyllä odottaa. Kun työpaikkoja ei vapailla markkinoilla kauheasti ole, silloin hakeudutaan koulutukseen. Lisäys ei ollut tässä mielessä yllätys. Ehkä se oli yllätys, että se oli näinkin suuri, Luopajärvi toteaa.

Opetushallitus antaa raamit koulutuspaikkojen määrille, mutta oppilaitokset päättävät mille aloille koulutusta suunnataan.

- Sosiaali- ja terveysalan koulutus on se, jota varmasti lisätään. Tekniikkaa on vähennetty, ja kulttuurialan koulutusta ollaan vähentämässä, Luopajärvi sanoo.

Tietotekniikan opiskelupaikat vähenivät alan suosiosta huolimatta ammattikorkeakouluissa 110:llä. Hakijamäärä kasvoi yli kahdellasadalla. Tietotekniikan insinöörin koulutusohjelman 1 090:een paikkaan oli lähes 1 900 hakijaa.

Kilpailu opiskelupaikoista kiihtyi lähes kaikilla aloilla

Opiskelupaikkojen hakijamäärät lisääntyivät selvästi kevään molemmissa yhteishauissa. Huhtikuun puolivälissä päättyneessä ammattikorkeakouluhaussa ensisijaisia hakijoita oli lähes 65 000 henkilöä, mikä on yli 7 800 enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkojen määrä kuitenkin väheni 565:llä.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikat lisääntyivät yli 2 000:lla lähes 49 000:aan, mutta niin lisääntyivät hakijamäärätkin. Ammattikoulusta paikkaa haki yli 62 000 henkilöä, kun vuotta aiemmin hakijoita oli vajaat 57 000. Vain matkailu- ja ravitsemisalalla opiskelupaikkojen määrässä oli lievää laskua.

Yhä useampi etsi mahdollisimman suoraa reittiä työelämään, sillä lukiokoulutuksen suosio väheni. Viime vuonna lukioon haki vajaat 34 200 henkilöä, tänä keväänä noin 33 350. Lukiopaikkoja oli jaossa noin runsaat 40 000 molempina vuosina.

Rakennusalalle riitti hakijoita

Rakennusalan insinöörikoulutukseen riitti hakijoita, vaikka ala kärsii talouskriisin nopeasti aiheuttamasta suurtyöttömyydestä. Rakennustekniikan koulutusohjelmaan haki yli 2 350 hakijaa, mikä on vain lähes 100 hakijaa vuotta aiempaa vähemmän. Koulutuspaikkojen määrä väheni viidellä.

Rakennusalan työnjohdon koulutus sen sijaan kiinnosti viimevuotista enemmän. Koulutusohjelmaan oli yli 800 hakijaa, missä lisäystä on vajaat sata. Aloituspaikat lisääntyivät kuudella.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa rakennusalan vajaata neljäätuhatta paikkaa tavoitteli lähes 5 400 hakijaa.

Rakennusalan työllisyyden äkillisestä romahtamisesta huolimatta opetusministeriön ylitarkastaja Mika Tammilehto pitää kiinnostuksen säilymistä alaa kohtaan hyvänä asiana.

- Kuvittelisin, että rakennuspuoli tulee jatkossakin työllistämään. Se on aina suhdanneherkkä ala, mutta osaajia tarvitaan.

Suosittelemme sinulle