Tampereen yliopistossa tehty tutkimus romuttaa myös uskomuksia Suomen EU-myönteisimmistä puolueista. Unioniin kaikkein myönteisimmin suhtautuvat nyt SDP:n ehdokkaat. Vanhastaan EU-myönteisyydellään rehennellyt kokoomus sijoittuu unionimyönteisyydessä vasta kolmanneksi.
Eurovaaliehdokkaiden ja ehdokasryhmien ideologisia ulottuvuuksia tutkittiin Tampereen ylipiston journalismin tutkimuksen yksikössä. Tutkimuksen tekivät erikoistutkija Esa Reunanen ja professori Pertti Suhonen YLE Uutisten toimeksiannosta.
Tutkimusaineistona käytettiin YLE Uutisten vaalikonevastauksia. Ehdokkaiden ja ehdokasryhmien ideologioita mitattiin niin kutsutulla faktorianalyysillä, joka on tilastomatemaattinen laskentatapa. Vaalikonekysymyksiä ryhmiteltiin niiden välisten korrelaatioiden perusteella. Näin sekä ehdokkaat että ehdokasryhmät voitiin sijoittaa ideologisille ”tähtikartoille”.
SDP:n ehdokkaat EU-myönteisimpiä
Tutkimuksessa löydettiin neljä suurta ideologista ulottuvuutta.
Voimakkain ideologinen jännite paljastui ehdokkaiden suhtautumisessa Euroopan unioniin, sen toiminnan laajuuteen sekä Suomen asemaan unionissa. Latauksen toisessa ääripäässä ollaan tyytyväisiä unionin saavutuksiin ja Suomen jäsenyyteen. Sen sijaan toisessa ääripäässä EU:n integraatioon suhtaudutaan kriittisesti ja jäsenyydestä ajatellaan olevan Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Myönteisimmin unioniin suhtautuvat demarit, joka on tutkimuksen yksi yllätyksistä. Sosiaalidemokraatit ovat Suomen EU-aikana tehneet melkoisen ideologisen löytöretken, sillä jäsenyyden alkuvaiheissa sosiaalidemokraatit suhtautuivat eurooppalaiseen yhteisöön epäluuloisesti tai jopa karsaasti. Jäsenyyttä puolusti harvalukuinen joukko ja monesti vain puheenjohtaja Paavo Lipponen yksin.
Demareiden jälkeen unionimyönteisimpiä ovat järjestyksessä vihreät, kokoomuslaiset ja RKP:n ehdokkaat. Keskustan ja vasemmistoliiton ehdokasryhmät ajattelevat EU:sta melko neutraalisti.
Kielteisimpiä ovat työväenpuolueen, kommunistisen puolueen ja itsenäisyyspuolueen ehdokkaat. Eduskuntapuolueista ainoastaan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdokkaat sijoittuvat EU-kriittiseen puoliskoon.
Itsenäisyyspuolue vannoo eniten markkinavapauksiin
Toiseksi voimakkaimmassa ideologisessa jännitteessä korostuu ympäristöstä ja heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolehtiminen EU:n päätöksin sekä talouden sääntely. Päinvastaisessa ajattelussa painotetaan muun muassa markkinoiden vapautta sekä talouskasvua.
Ympäristökysymysten ensisijaisuutta, vähäosaisista huolehtimista ja talouden sääntelyä voimakkaimmin ajavat järjestyksessä kommunistien, vihreiden, vasemmistoliiton sekä Köyhien asialla - puolueen ja työväenpuolueen ehdokkaat.
Talouskasvua ja vapaita markkinoita eniten ajavat järjestyksessä itsenäisyyspuolueen, kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaat.
Perussuomalaiset kriittisin maahanmuuttoa kohtaan
Tutkimuksen kaksi muuta ideologista ulottuvuutta jakavat ehdokkaat siinä, miten he suhtautuvat muun muassa sotilaalliseen liittoutumiseen ja humanitaariseen maahanmuuttopolitiikkaan.
Maahanmuuttoon ja EU:n laajenemiseen suhtautuvat kaikkein kriittisimmin perussuomalaisten, senioripuolueen ja Köyhien asialla -puolueen edustajat. Kaikkein myönteisimmin niihin suhtautuvat kommunistisen puolueen, RKP:n ja vihreiden edustajat. Kokoomus sijoittuu tällä akselilla aivan keskelle - se on samalla sekä kriittinen että myönteinen.
Tutkijat arvelevat, että eduskuntapuolueiden myönteinen asenne maahanmuuttoa ja EU:n laajenemista kohtaan liittyy EU-myönteisyyteen. Eduskuntapuolueista selvimmän poikkeuksen tekee keskusta, joka on sekä lievästi maahanmuuttokriittinen että EU-myönteinen.
Vihreät ja kommunistit: Kuin kaksi marjaa
Tutkimuksen yllättävin havainto koskee vihreitä ja kommunisteja. Puolueiden ehdokasryhmät ovat ideologisella ”tähtikartalla” jokseenkin identtisiä.
Vihreiden ja kommunistien euroehdokasryhmät ovat täsmälleen yhtä kriittisiä suhteessa sotilaalliseen liittoutumiseen ja talouden sääntelyyn. Niitäkin kriittisempiä ovat vain SDP ja vasemmistoliitto.
Vihreät ja kommunistit niin ikään ovat kuin toistensa kopioita suhtautumisessa ympäristökysymyksiin, talouskasvuun ja markkinatalouteen. Ne ovat näissä asioissa kaikkein puhdasoppisimpia.
Ryhmien samankaltaisuus saattaa osaltaan selittää, miksi vaalikone ehdottaa ehdokastaan etsiville vihreitä ja kommunisteja usein ritirinnan.
