Hyppää sisältöön

Härkäpavusta toivotaan korvaajaa tuontisoijalle

Kotimainen härkäpapu saattaa lähivuosina korvata suuren osa tuontisoijasta rehuteollisuuden raaka-aineena. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia pohjoisen oloihin kehitetystä härkäpapulajikkeesta ja sen viljelyala on tänä vuonna moninkertaistunut.

Kuva: YLE

Tänä vuonna härkäpapua viljellään noin 100 tilalla, yhteensä hieman yli 700 hehtaarin alalla. Lähivuosina tavoitteena on lisätä viljelysalaa yli 10 000 peltohehtaariin. Näin suureen määrään ei tosin vielä riitä kotimaista siementä - tämän vuoden sadosta suuri osa säästetäänkin ensi vuoden siemeneksi.

Viljelijöiden kiinnostus härkäpavun kasvatukseen on kasvussa, syynä on siitä maksettava korkea hinta. Viljelijän kannalta härkäpavun suurin ongelma on sen pitkä kasvukausi.

Härkäpapu monipuolistaa viljelyä

Iitissä, Kymenlaaksossa maanviljelijä Antti Finskas katselee tuulessa aaltoilevaa vihreää peltoa. Toukokuussa kylvetty siemen on kasvanut navankorkuiseksi palkokasviksi.

- Kyllä tämä kasvaa liki miehen mittaiseksi, ihan komean pituista ja toivotaan, että pysyy pystyssä eikä lakoudu.

Nikkilän kartanossa härkäpapua viljellään ensimmäistä kertaa, viljelyssä on 11 hehtaarin ala.

- Viljelyn kannalta tällä on hyvä esikasviarvo. Tämä monipuolistaa viljelyä, mikä on tärkeää, että on välikasvi viljoille ja typensidontaominaisuus tuottaa typpeä tälle vuodelle ja seuraavan vuoden kasville.

Kohti omavaraisempaa valkuaistuotantoa

Härkäpavusta odotetaan lähivuosina merkittävää uutta kotimaista rehuteollisuuden raaka-ainetta. Sen valkuaispitoisuus on suuri ja härkäpapu voisikin korvata suuren osan tuontisoijasta.

- On tärkeää tuottaa itse omaa valkuaista. Voidaan vastata sen puhtaudesta, voidaan päättää itse, käytetäänkö geenimuunneltuja lajikkeita vai ei, Finskas sanoo.

Suosittelemme sinulle