Länsimaissa noin yksi viidestä työntekijästä tekee vuorotyötä. Vuorotyön haitoista on viime aikoina kerääntynyt etenevässä määrin tutkimustietoa, ja vuorotyö on liitetty niin lyhyen kuin pitkän aikavälin terveyshaittoihin kuten väsymykseen, unihäiriöihin, onnettomuusalttiuteen, sepelvaltimotautiin ja syöpään.
Kuumaksi puheenaiheeksi vuorotyön haitat nousivat, kun kansainvälinen syöpäpaneeli ilmoitti uni-valverytmiä häiritsevän vuorotyön olevan luultavasti syövälle altistavaa. Myös Tanskan päätös pitää rintasyöpää työperäisenä sairautena sai paljon huomiota. Tanskalaisviranomaiset päättivät näet hiljattain myöntää korvauksia kaikille rintasyöpään sairastuville yötöitä ainakin kerran viikossa 20 vuoden ajan tehneille naisille, joilla ei todeta muita taudin riskitekijöitä.
Tutkimusnäyttö vuorotyön terveyshaitoista ei ole kuitenkaan aukotonta. Erityisesti pitkän aikavälin haittojen tutkiminen on haasteellista. Pääkirjoittajan mielestä tutkimusnäyttö vuorotyön lyhyen aikavälin haitoista on silti jo sen verran vahvaa, että olisi syytä pohtia entistä perusteellisemmin, miten terveyshaittoja voitaisiin lieventää.
Kirjoittaja ehdottaa, että vuorojen pituutta olisi syytä lyhentää ja lepotaukoja lisätä. Hänen mielestään työntekijöiden ja työnantajien pitäisi myös saada koulutusta uni-valverytmin kontrolloimisesta, ja siitä miten kyseistä tietoa voi hyödyntää unen laadun ja pituuden maksimoimisessa.