Vanhempiakin todisteita viininjuonnista on olemassa, mutta Armenian luolaa vanhempaa paikkaa koko viinintekoprosessille ei ole ennen löydetty. Kansainvälisen ryhmän kaivauksista kertoo tiedelehti Journal of Archaelogical Science nettisivuillaan.
Luolassa oli matala allas, mitä todennäköisimmin rypäleiden polkemiseen, sekä puristettujen rypäleiden jäämiä. Aiemmin vastaavia löytöjä on tehty egyptiläiskuninkaan haudasta, mutta vain reilun 5 000 vuoden takaa. Myös Armenian viinitilaa ympäröi hautausmaa eli viinillä lienee ollut seremoniallinen tarkoitus.
Väkijuomien historiaan paneutunut tutkija Patrick McGovern kertoo, että muinaiskulttuureissa olut oli selvästi yleisintä ja viiniä juotiin lähinnä tärkeissä juhlissa.
Arkeologien Areni-1:ksi nimeämä löytöalue alkaa osoittautua aarreaitaksi. Viime vuonna sieltä löytyi maailman vanhin, 5 500-vuotias nahkakenkä.