– Jotenkin tuntuu, että ruoan pitäisi olla ruokaa eikä siinä pitäisi olla mitään ylimääräisiä aineita, kiteyttää espoolainen, kahden lapsen äiti Henrika Fors miksi hän ja monet muut suomalaiset välttävät lisäaineita ruoassa.
Hiljalleen yleistynyt trendi on huomattu myös yrityksissä. Esimerkiksi lihanjalostaja Snellmanilla luovuttiin aromivahventeena käytetystä natriumglutamaatista viime vuonna suuren mainoskampanjan saattelemana.
– Tämä on vahva trendi Suomessa ja muualla maailmassa. Iso osa kuluttajista ei halua enää syödä lisäaineita, ja siihen haasteeseen me lähdemme mukaan, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm.
Fagerholmin mukaan yritys aikoo vähentää myös muiden lisäaineiden käyttöä, kunhan löytää siihen sopivat tavat.
Natriumglutamaatin poistaminen on periaatteessa helppoa, koska se on tarkoitettu ainoastaan vahvistamaan aromia. Sen sijaan monet muut lisäaineet ovat ruokateollisuudelle tarpeellisia. Ne muun muassa takaavat tuotteen säilyvyyden asiakkaalle asti.
Kunnat ruokavaikuttajina
Myös kunnissa on alettu kiinnittää lisäaineisiin huomiota. Suuren kaupungin tilausmäärät ovat sen verran mittavat, että sen valinnoilla on vaikutusta myös tuottajaportaassa.
Espoon kaupunki lopetti ensimmäisten kuntien joukossa natriumglutamaatin käytön kokonaan. Myös muiden lisäaineiden käyttöä pyritään vähentämään yksinkertaisella menetelmällä.
– Pyrimme valmistamaan ruokaa mahdollisimman pitkälti itse tuoreista, hyvistä raaka-aineista. Silloin voimme minimoida lisäaineiden saannin, Espoo Cateringin toimitusjohtaja Minna Ahola kertoo.
Paha, pahempi, glutamaatti
Suomessa on hyväksytty lähes 300 lisäainetta. Silti juuri natriumglutamaatista on noussut suurin kohu. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen hämmästeleekin kohun määrää.
– Glutamaattia pidetään varsin turvallisena. Sitä käytetään melko laajalti ja monissa elintarvikkeissa sitä on ihan luonnostaan, hän perustelee.
Kaikki Suomessa sallitut lisäaineet ovat Kannisen mukaan turvallisia, mutta on niitäkin, joita suositellaan käytettävän harkitusti. Tällainen on muun muassa lihavalmisteissa käytettävä nitriitti.
– Nitriitti on niitä ainoita lisäaineita Suomessa, joiden osalta päivittäinen turvallinen saanti voi ylittyä. Näin on lähinnä pienillä lapsilla, jos he syövät paljon lihavalmisteita ja makkaroita, Kanninen toteaa.
Mitä vähemmän, sen parempi
Lisäaineiden turvallisuudesta huolimatta Kanninen pitää nousevaa trendiä hyvänä. Hänen mielestään kannattaakin tutkia, mitä lisäaineita ruoka sisältää.
– Jos elintarvikkeessa on paljon lisäaineita, niin se ei usein ole muutenkaan terveellinen. Jos lisäaineita alkaa tuotteessa olla melkein kymmenen, niin voi miettiä, onko se enää tarkoituksenmukaista.