Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on useimmiten masennus, joko itsekseen tai yhdessä muun mielenterveysongelman kanssa. Mielenterveyden häiriöt alkavat oireilla ensimmäistä kertaa jo teini-iässä, joten eläkkeelle joutumista edeltävät pitkät sairauslomajaksot.
Riski sairastua esimerkiksi masennukseen kasvaa huomattavasti murrosiässä. Uusien masennuskausien riski on suurimmillaan 15 -18 -vuotiailla. Nuoren masennuksen taustalla voi olla vaikeita kokemuksia esimerkiksi aikuisten kanssa tai vaikka koulussa.
Aiheesta kirjan toimittanut Ammattiopisto Luovin tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä toteaa, että nuorten eläkkeelle ajautuminen olisi usein vältettävissä, jos nuoret saisivat ajoissa apua.
- Nykyiset nuorisopsykiatrian resurssit eivät ole riittävät auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Kun nuori masentuu, hän ei tunnista huonoa oloaan ja asiasta on myös vaikea puhua. On erittäin tärkeä saada apua ennen kuin ongelmat pahenevat.
Ennaltaehkäisevä tuki vähentäisi sairastumista
Koska psykiatrisen hoidon resurssit eivät riitä koko ajan kasvavaan hoidon tarpeeseen, tarvitaan nuorten avuksi myös ennaltaehkäisevää tukea ja muita keinoja.
- Uskon, että ennaltaehkäisevän tuen avulla on mahdollista vähentää sairastuneiden nuorten määrää. Ongelmista selviytymiseen lapsi tai nuori tarvitsee ennen kaikkea vanhempien tai muiden aikuisten tukea ja ohjausta. Nuoren käytöksestä huolestuneet vanhemmat tarvitsevat myös käytännön keinoja, kuinka kohdata nuori tai lapsi vaikeassa tilanteessa. Aikuiset usein arkailevat kysyä ja pelkäävät sen pahentavan tilannetta.
Lämsän mukaan sosiaalisten verkkojen ja myös toisten sairastuneiden nuorten vertaistuki on erittäin tärkeä nuorten toipumisen kannalta. Lämsä on toimittanut kirjan Mieli Maasta - Masentuneen nuoren kohtaaminen. Kirjassa psykiatrian, mielenterveystyön ja erityisopetuksen asiantuntijat antavat neuvoja, miten aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen tai muun mielenterveysongelman puheeksi ja auttaa nuorta paranemisessa.
Teos antaa myös käytännön vinkkejä parhaista tavoista käsitellä stressiä ja kasvuikään liittyviä tunteita. Samalla aikuiset tukevat myös nuoren aikuistumisprosessia. Riski sairastua esimerkiksi masennukseen pienenee, kun nuori saa jo lapsesta saakka tukea elämässä vastaan tulevien muutosten ja pettymysten käsittelyyn.