Turkulainen Otto Mäkilä asui pääosan elämästään Ruissalossa, samassa talossa missä nyt asuu Kaj Stenvall. Mäkilä aloitti muotokuvilla mutta Pariisin vuosiensa jälkeen 30-luvulla hän siirtyi moderniin ilmaisuun. Hänet luokiteltiin surrealistiksi, sillä tauluissa tulevat esiin omat sisäiset näyt.
Näyttelyn kuraattori Mia Haltia sanoo 120 teoksen jäljittämiseen menneen kaksi vuotta. Tauluja etsittiin jopa lehti-ilmoituksien avulla. Taiteilija oli Haltian mukaan vahva oman tiensä kulkija.
- Omana aikanaan Mäkilällä ei ollut paljon ymmärtäjiä. Oikeastaan sellainen läpimurto, jolloin suuri yleisö hänet löysi, oli tämä suuri näyttely, joka järjestettiin 1986-1987 Turussa, Tampereella ja Helsingissä, sanoo Mia Haltia.
Mäkilän oppi-isä oli Edwin Lydén, mutta hänestä poiketen Mäkilä palasi yhä uudelleen samoihin aiheisiin jopa vuosien jälkeen. Loppuvuosinaan taiteilija luopui kuvallisuudesta kokonaan. Mia Haltian mukaan hänen urallaan ei ole tullut vastaan toista taiteilijaa, joka jopa vuosien jälkeen olisi palannut yhä uudelleen samaan aiheeseen ja tehnyt siitä uuden version. Otto Mäkilän merkitys jälkipolville on ollut tienraivaaja.
- Mäkilä oli suuri esikuva ja kannustaja. Hän oli henkilö, jota ihailtiin, mutta hän vaikutti myös opetustyönsä kautta Turun piirustuskoulussa sen opettajana ja rehtorina 50-luvulla ja uskon, että Mäkilä oli tämmönen suuri lyhty ja esikuva, jota muut sitten uskalsivat seurata. Siinä mielessä hän avasi tärkeästi tietä modernille taiteelle, sanoo Haltia.
Dokumenttielokuva taiteilijasta
Näyttelyyn kuuluu myös Otto Mäkilän elämästä ja taiteesta kertova HAVAHTUMINEN - Otto Mäkilän uneksittu ja ajateltu maailma -elokuva. Se nähdään YLE teemalla 27. helmikuuta. Ohjaaja Pia Andell halusi avata taulujen maailmaa, vaikka myöntää niiden säilyttävän salaperäisyytensä.
- Hänen kuvansa säilyttävät mysteerinsä. Se on minun mielestäni niissä niin hienoa, että asettaudut siihen katsomaan niitä ja voit tehdä oman tulkinnan ja näin hän itsekin sitä asiaa ikäänkuin ajatteli, että ihminen asettuu siihen, ajattelee asioita omalta kannaltaan ja näkee mitä näkee, pohtii Andell.
Dokumenttielokuvassa haastatellaan Mäkilän aikalaisia, taulujen omistajia ja tutkijoita. Kuin johdantona eri tauluihin, Andell on kuvannut mustavalkoisia dramaattisia tarinoita avatakseen uuden tulkintatavan Mäkilän taiteeseen.
Pia Andell sanoo Mäkilän taiteen tehneen häneen vaikutuksen jo parikymppisenä. Varsinkin taiteilijan 1930-luvun tuotanto viehättänee nuoria, abstrakti myöhäistuotanto kiinnostanee Andellin mukaan vanhempia ihmisiä, joilla on kokemusta myös elämän synkemmistä sävyistä.