Suomessa luetaan paljon käännöskirjallisuutta, jonka laadusta ei aina vastaa kirjan alkuperäinen kirjoittaja vaan sen suomentaja.
Taiteilijaprofessori Kersti Juva on suomentanut kaunokirjallisuutta jo lähes 40 vuotta. Kersti Juvan mukaan huolellisesti työtään tekevän ammattitaitoisen kääntäjän työstään saama korvaus on tällä hetkellä huono.
- Vaativan kaunokirjallisuuden kääntäminen on käsityötä, eikä huolellisesti työtään tekevä suomentaja juuri tuhatta euroa enempää pysty kuukaudessa kaapimaan täyspäiväisellä työllä, Juva sanoo.
Kustantaja kiistää ongelman
Tammi on kustannusyhtiö, joka kustantaa paljon käännöskirjallisuutta. Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju ei tunnusta kääntäjien ongelmaa.
- Minun kokemukseni on, että säännöllisesti töitä tekevät kääntäjät saavat ihan kohtuullisia, jopa hyviä palkkioita, Hannu Harju sanoo.
Kääntäjäliiton viime vuonna teettämän palkkiokysely kertoo muuta. Kirjallisuuden kääntäjän arvioidaan kääntävän vuosittain keskimäärin noin kolme keskimittaista romaania. Tällä työtahdilla suomentajien keskimääräinen kuukausipalkka on kyselyn mukaan noin tuhat sata euroa.
Myös av-alan kääntäjiä kyykytetään palkka-asioissa
Palkka-asiat hiertävät tällä hetkellä myös audiovisuaalisen alan kääntäjiä, jotka tekevät käännöstekstejä muun muassa televisiosarjoihin.
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen on ollut mukana tekemässä työehtosopimusta käännöstoimistoissa työskenteleville av-kääntäjille. Hänen mukaansa pienet palkkiot johtavat liian nopeaan työtahtiin.
- Kun palkkiot ovat pieniä, kääntäjä joutuu lisäämään työtahtia, Savolainen sanoo.
Nopea työtahti taas johtaa helposti virheisiin ja niin kutsuttuihin käännöskukkasiin.
Petri Savolaisen mielestä av-käännösalan uhkana on, että jos ala polkuhinnoitellaan, niin kukaan ammattilainen ei enää käännä televisio-ohjelmia.
- Saattaa olla, että työ siirtyy harrastelijoiden käsiin ja esimerkiksi kotirouvat voivat kääntää ulkomailla tv-sarjoja vapaa-aikanaan.