Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Hallintovaliokunta haluaa tiukentaa perheenyhdistämistä

Eduskunnan hallintovaliokunta edellyttää tiukennuksia perheenyhdistämissäännöksiin. Valiokunnan mukaan Suomen perheenyhdistämistä koskevat säännökset eivät ole linjassa Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin kanssa.

Valiokunta vaatisi vastedes perheen kokoajalta esimerkiksi riittävää toimeentuloa.
Avaa Yle-sovelluksessa

Eduskunnan hallintovaliokunta pyysi jo viime toukokuussa maahanmuutoministri Astrid Thorsilta selvitystä siitä, houkuttavatko maamme perheenyhdistämissäännökset ihmisiä hakemaan turvapaikkaa juuri täältä. Viime syksynä valmistuneessa selvityksessä todetaan yksiselitteisesti, ettei Suomessa ole muita maita houkuttelevampi lainsäädäntö tältä osin.

Koska nykyinen hallitus on tehnyt tiukennuksia lakiin, ei muutoksiin ole enää sisäministeriön selvityksen mukaan tarvetta. Hallintovaliokunnan enemmistö on toista mieltä.

– Suomessa ei ole otettu käyttöön kaikkia niitä toimenpiteitä, joita muissa Euroopan unionin maissa on käytössä. Me korostimme sitä, että tarvitaan Euroopan laajuisia yhteisiä pelisääntöjä ja myöskin Suomen vetovoimatekijöiden arviointeja, sanoo hallintovaliokunnan puheenjohtaja Antti Rantakangas (kesk.).

Erimielinen kannanotto

Hallintovaliokunta ei ollut yksimielinen kannanotostaan. Niin vasemmistoliiton, RKP:n kuin vihreidenkin edustajat jättivät eriävän mielipiteen. Enemmistö valiokunnasta kuitenkin katsoi, että Suomi on liian kaukana Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivistä. Direktiivi määrittää minimitason, millä perheenyhdistämistä tulisi hoitaa.

– Me listasimme kymmenen asiakokonaisuutta, jotka perustuvat tähän direktiiviin. Siellä on asumisedellytystä, toimeentuloedellytystä, dna-kustannusten maksamista ja kotouttamistoimenpiteitä, Rantakangas sanoo.

Pakolaisneuvonnan tiedottaja Sanna Rummakko ei usko, että oleskelulupahakijoiden määrä vähenisi tiukemmilla säädöksillä niin kauan kuin maailmassa on kriisialueita, kuten Somalia ja Afganistan.

– Ruotsissa ja Norjassa näitä tiukennuksia on tehty jo aiemmin ja siellä on edelleen moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna Suomeen.

"Äänten kalastamista"

Rummakko on eri mieltä hallintovaliokunnan kanssa siitä, onko Suomen lainsäädäntö houkutteleva turvapaikanhakijalle.

– Nykyinen hallitus on tehnyt perheidenyhdistämistä hankaloittavia lakimuutoksia. Kokonaisuudessaan prosessi kestää useita vuosia ja on kallis sekä psyykkisesti todella raastava. Se ei voi olla missään nimessä mikään vetovoimatekijä, joka houkuttelisi tänne turvapaikanhakijoita.

Rummakko pitääkin hallintovaliokunnan kannanottoa ääntenkalastamisena vaalien alla.

– Tämä on itsetarkoituksellista turvapaikanhakijoiden kyykyttämistä. Sitä tehdään toisaalta kansan suosion toivossa ja toisaalta siinä kuvitelmassa, että tällaisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa, että turvapaikanhakijat eivät ainakaan meille tule.

Hallintovaliokunnan kannanotto ei käytännössä vaikuta nykyisen hallituksen toimintaan. Sillä voi olla kuitenkin merkitystä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Suosittelemme