Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Tutkija: Pappeus on hyvä ponnahduslauta eduskuntaan

Kevään eduskuntavaaleissa on ehdokkaana runsaasti pappeja. Varsinais-Suomen vaalipiirin alueella pappeja on ehdokkaina kuusi. Lisäksi mukana on helluntaiseurakunnan pastori. Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi, että pappeus on hyvä ammatti eduskuntaa ajatellen.

Torsti Äärelä panostaa lehtimainontaan kampanjassaan.
Torsti Äärelä pyrki eduskuntaan perussuomalaisten riveissä vuonna 2011. Kuva: YLE / Minna Rosvall
Avaa Yle-sovelluksessa

Auran kirkkoherra Torsti Äärelä on yksi Varsinais-Suomesta eduskuntaan yrittävistä papeista. Perussuomalaisia edustava Äärelä luottaa vaalityössään nettiin ja vaalimainoksiin. Hän aikoo tavoittaa lehtimainoksella 40 000 henkilöä vaalien alla. Alkuviikolla hän teki vaalityötä Raisiossa ja Naantalissa.

- Tässä mainosten jaossa ei kauheasti pääse ihmisten kanssa kontaktiin. Jos joku tulee vastaan niin, ei kun kättelemään, annetaan lehti henkilökohtaisesti. Hyvää kevättä ja muistakaa äänestää, kertoo Äärelä.

Äärelällä ei ole selkeää yhtä vaaliteemaa, vaan hän heittelee mielipiteitä laajalla rintamalla. Esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkisen maanantaina koolle kutsuma köyhyystyöryhmä saa Äärelältä kritiikkiä.

- Kirkon pitäisi pysyä kirkkona ja kirkossa pitää kuulua evankeliumin ääni. Auttamisen halu täytyy syntyä sitä kautta. Poliittisten puolueiden tehtävä on huolehtia köyhyyden poistamisesta.

Auran kirkkoherra uskoo menevänsä läpi

Äärelä uskoo läpimenoonsa. Hän sanoo, että siihen on uskottava, kun vaalityötä tekee.

- Olen panostanut nettiin jo usean vuoden ajan. Siellä on kannattajia ja ne ovat sellaisia varmoja äänestäjiä. Kolme ja puoli tuhatta on tavoite ja taivas on kattona. Tuskin Ike Kanervan äänimääriin pääsen, mutta lähden siitä, että pitkäjänteinen työ tuo tulosta. Viime viikkoina ennen vaaleja tavataan henkilökohtaisesti paljon ihmisiä, kertoo Äärelä.

Lehikoinen panostaa kontakteihin

Turkulaissyntyinen, Paimiossa asuva Jouni Lehikoinen panostaa vaalityössään kontakteihin. Lehikoinen on tukiryhmänsä kanssa liikkeellä joka päivä sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta. Lehikoisen mukaan pappeus auttaa vaalityössä.

- Me ollaan jatkuvasti kansan keskuudessa ja saadaan ruohonjuuritasolta seurata tätä elämää. joskus on harmittanut tosi paljon, miten Suomessa asioita viedään huonoon suuntaan.

Lehikoinen arvioi, että papeilla on myös puhtaampi imago kuin muilla poliitikoilla.

- Tässä mielessä ollaan vähän erilaista väkeä. Totta kai meissäkin on monen junan kulkijoita. Politiikassa on se oma kapulakielensä, joka meillä ehkä puuttuu, pohtii Lehikoinen.

Keskustan riveissä sitoutumattomana oleva Jouni Lehikoinen uskoo saavansa äänestäjiä yli puoluerajojen. Hän tähtää noin viiteen ja puoleen tuhanteen ääneen. Se riittäisi eduskuntaan.

Papeilla on kysyntää tutkijan mielestä

Turun yliopiston Edunkuntatutkimuksen laitoksella työskentelevä erikoistutkija Erkka Railo uskoo, että papeilla on nykyisessä keskustelussa vastauksia kansalaisia kiinnostaviin kysymyksiin.

- Esimerkiksi perheisiin liittyvät kysymykset kiinnostavat. Toinen asia on niin sanottu sukupuolineutraali avioliitto ja siihen liittyvä keskustelu. Kansalaiset ajattelevat, että papeilla on tähänkin jotain sanottavaa. Tietysti nämä samat teemat ovat samalla saaneet myös papit liikkeelle. pohtii Railo.

Kantolalla tekemistä paikkansa varmistamiseksi

Yksi viime vaaleissa menestyneistä papeista on SDP:n Ilkka Kantola, joka nousi viimeisenä läpimenneenä eduskuntaan puolueensa riveistä Varsinais-Suomessa. Toinen hyvä esimerkki menestyneistä papeista on isä Mitro. Erikoistutkija Erkka Railon mielestä Ilkka Kantolan on kuitenkin tehtävä töitä asemansa turvaamiseksi.

- Äänimäärä oli kohtuullisen hyvä. Vaikka hän on puolueen varapuheenjohtaja, hänen näkyvyytensä on ollut heikohko ja hän on ehdottomasti sellainen ehdokas Varsinais-Suomen SDP:ssä, jonka läpimeno ei ole aivan varmaa.

Muiden pappien läpimenomahdollisuuksia erikoistutkija Railon on vaikeaa arvioida, vaikka ammatti on hyvä ponnahduslauta vaalien kannalta.

- On vaikeaa ottaa kantaa yksittäisiin ehdokkaisiin. Varsinais-Suomessa perussuomalaisilla on niin suuri noste, että muut puolueet joutuvat etsimään lisää kannattajia itselleen. Jos tietäisimme heidän äänimääränsä viime vaaleissa, voisin sanoa jotain.

Kokoomus oli aiemmin pappien puolue

Kokoomus-puolueessa tapahtui 1970-luvulla käänne, kun sen ideologia maallistui. Erikoistutkija Erkka Railo muistuttaa, että kristilliset lähtivät erilleen puolueesta maallistumisen vuoksi. Tätä ennen papeilla oli ollut puolueessa tärkeä asema.

- Papitkin ovat sittemmin muuttuneet. Papit voivat nykyään kuulua mihin puolueeseen tahansa omien arvojensa perusteella. Varmasti kaikki puolueet yrittävät löytää mahdollisimman laajan skaalan ihmisiä. Papit ovat siitäkin syystä vahvasti edustettuina puolueissa, pohtii Railo.

Pappien lisäksi lääkäreitä, opettajia ja toimittajia on runsaasti ehdokaslistoilla. Tämä ei yllätä tutkijaa.

- Ne ovat yleensä ammatteja, joissa tavataan paljon ihmisiä. Ammatit nauttivat yhteiskunnallista arvostusta ja kannatuspohja on jo olemassa.

Suosittelemme