- Vanhat nauhoitukset ovat monoäänityksiä ja ne on tehty yhteen mikrofoniin. Jos sillä olisi vaikutusta äänen korkeuteen, kuuluisi tämä myös miesten äänessä, kertoo Radioteatterin päällikkönä pitkään toiminut Pekka Kyrö.
Hänen mukaansa 1930–1940-luvun elokuvissa näytteleminen ei ollut siinä mielessä todenmukainen kuin nykyään ajatellaan.
- Nyt arvostetaan sitä, että näyttelemistä ei huomaa. Ennen vanhaan ihmiset hyväksyivät sen, että elokuva oli hyvin teatterimainen. Tänä päivänä sitä sanottaisiin ehkä teennäiseksi, Kyrö jatkaa.
Matalaa ja vakuuttavaa tavoitellaan
Vuosikymmenien mittaan suomalaisten naisten äänenkorkeus on madaltunut. Esimerkiksi naispolitiikkoja neuvotaan puhekoulutuksissa hieman madaltamaan äänensä korkeutta kuulostaakseen vaikuttavalta.
- Kiinnostavaa on se, miksi matala ääni kuulostaa vakuuttavalta. Radiotutkimukset todistavat, että luotettavimman kuuloinen radiossa on keski-ikäinen mies, jolla on matala ääni.
Miestenkin äänenkorkeus on kaiken kaikkiaan madaltunut. Erittäin matalat miesäänet ovat suosittuja varsinkin televisiomainoksissa, sanoo Kyrö.
- En tiedä, että ihannoidaanko nykyään todella matalia ääniä. Miesten äänet kompressoidaan tai tiivistetään matalaan päähän sillä tavalla, että ne kuulostavat jo hieman liian matalilta.