Nyt näyttää siltä, että Kyrö on saanut väitteiden tueksi muutakin kuin omat salaliittoteoriansa.
Mika Myllylän tunnustus epon käytöstä on yksi syyttäjän valttikorteista, kun hän pyrkii osoittamaan, että suomalaisessa hiihdossa käytettiin kiellettyjä aineita laajalla rintamalla 1990-luvulla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös Trondheimin MM-kisoissa -97 tapahtunut toimenpide, jossa suomalaiselta mieshiihtäjältä laskettiin verta pois kisojen aattona.
Silloinen Hiihtoliiton lääkäri Pirkka Mäkelä myöntää kuulustelussa suorittaneensa toimenpiteen hemoglobiinin laskemiseksi. Mäkelä ei kerro urheilijan nimeä vaitiolovelvollisuuteensa vedoten.
Kyrön mukaan urheilija oli Jari Räsänen ja että menettelyllä haluttiin laskea epon käytöstä noussutta hemoglobiiniarvoa. Räsänen tyrmää Kyrön väitteet ja sanoo saaneensa kisojen aikana Mäkelältä vain nesteytystä.
Sekä Mäkelä että Kyrö nimeävät verenlaskun silminnäkijöiksi Jari Piiraisen, Pekka Vähäsöyringin ja Antti Leppävuoren. Kolmikko kiistää olleensa paikalla maajoukkueen majoitustiloissa tapahtuneessa toimenpiteessä.
Tässä tapauksessa äänet siis jakautuvat syytettyjen eduksi 3-2.
Kyrö ja Mäkelä saavat kuitenkin taustatukea toiselta entiseltä maajoukkueen lääkäriltä Juha-Pekka Turpeiselta, joka Mäkelän tavoin sanoo urheilijoiden veriarvoista ja puheista päätelleensä, että maajoukkueen mieshiihtäjät käyttivät epoa.
Henkilötodistelujen lisäksi syyttäjä vetoaa asiakirjatodisteluun. Niiden perusteella syyttäjä väittää muun muassa, että Piirainen, Vähäsöyrinki ja Leppävuori tekivät 90-luvulla farmakologista yhteistyötä venäläisten kanssa hankkiessaan mm. kasvu- ja epo-hormonia.
Syytettyjen mukaan kymmeniä tuhansia markkoja maksanut projekti oli itse asiassa immunologinen projekti, joka tähtäsi urheilijoiden sairauksien vastustuskyvyn kohottamiseen.
Tuhansien sivujen esitutkinta-aineisto sisältää muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Syyttäjä pyrkii siis monin tavoin osoittamaan, että dopingin käyttö oli yleistä suomalaisessa hiihdossa 90-luvulla. Ja ennen kaikkea: osoittamaan, että syytetyt tiesivät dopingin käytöstä ja siten valehtelivat taannoisessa STT:n oikeudenkäynnissä hakiessaan vahingonkorvauksia.
Aineiston perusteella Kyrö ei siis enää ole väitteidensä kanssa yksin. Se, riittääkö näyttö, punnitaan lopullisesti tuomioistuimessa. Edessä on värikäs ja mielenkiintoinen oikeussalinäytelmä.
Marko Krapu
Kirjoittaja on YLE Urheilun toimituspäällikkö.