Piirosen työn taustalla vaikuttavat muun muassa terveellisen, lisäaineettoman ja tuoreen lähiruoan arvostus, toive hidastaa ilmastonmuutosta ja halu tuoda luonto kaupunkiympäristöön.
Kattoviljely ei vaadi suuria. Istutukset voidaan tehdä esimerkiksi laatikoihin. Katolle on lisäksi rakennettava turvallisuuden vuoksi kaiteet ja varmistettava, että katto kestää viljelyn aiheuttaman kuorman. Tämä ei kuitenkaan Piirosen mukaan ole Suomessa ongelma.
- Lumikuorma otetaan täällä joka tapauksessa huomioon ja varsinkin, jos laatikot viedään talveksi pois, ei ongelmia pitäisi olla.
Edes katon muoto ei ole rajoitteena. Vaikka hyötypuutarhan perustaminen tasakatolle on helpointa, on maailmalla nähty esimerkkejä myös harjakatolla viljelystä.
Vakavastiotettavaa puuhaa
Piirosen mukaan kattoviljely ei jää puuhasteluksi vaan sillä on mahdollista tuottaa ruokaa tehokkaasti.
- Hyötykasviyhdistys on tutkinut tuottavuutta 10 kertaa 10 metriä kokoisella palstalla ja määrät ovat valtavia. Kun kyse ei ole koneellisesta viljelystä, on toiminta todella tehokasta.
Piironen kannustaa kaikkia kokeilemaan viljelyä.
-Toivon, että ihmiset huomaisivat todelliset mahdolisuudet saada perheelle ruokaa kattoviljelyn avulla. Tämä ei ole vain aktivistien puuhaa, vaan asia voidaan ottaa vakavasti.
Esimerkkiviljelmä jo suunnitteilla
Piironen toivoo Helsingin kaupungilta linjauksia, jotka suosisivat kaupunkiviljelmiä ja viherkettoja.
- Viherkatot ovat olleet pitkään poissa, mutta ne ovat tulossa takaisin. Tutkimustietoa on nyt saatavilla myös Suomesta.
Esimerkkipuutarha on suunniteltu Helsingin keskustassa sijaitsevan ravintola Savoyn katolle. Rakennuslupien saamista selvitellään parhaillaan. Mikäli projekti ottaa tuulta alleen, tuottaa katto lähiruokaa ravintolan tarpeisiin vuoden kuluttua kesällä.
