Ministeriö leikkaisi menoja ja korottaisi veroja vuosittain puolentoista miljardin euron verran. Se tarkoittaisi, että vaalikauden lopussa tasapainottava vaikutus olisi yhteensä kuusi miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön raportissa arvioidaan, että lisäksi täytyisi päättää talouden rakenteiden uudistamisesta niin, että julkisen talouden rahoitusasema paranisi. Tällaisten päätösten vaikutus julkisen talouden tasapainoon pitäisi olla vajaa neljä miljardia euroa.
Esimerkiksi eläkeiän korotus on rakenteellinen muutos, joka kohentaisi julkista taloutta.
Kokoomus tavoittelee kuntauudistusta ja työurien pidentämistä
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeriö Jyrki Katainen uskoo valtiovarainministeriön arvioon, että julkisen talouden kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa.
- On hyvä lähtökohta seurata valtiovarainministerin arviota, sanoo Katainen. Kukaan ei tietenkään osaa antaa oikeaa vastausta tähän. Siihen liittyy niin monia muuttujia, jotka voivat muuttua vuosien varrella.
Kokoomus käynnistäisi kuntauudistuksen, jonka tarkoituksena olisi säästää rahaa byrokratiassa, jotta rahaa riittää palveluihin. Aiemmin kokoomus on ilmoittanut tavoittelevansa Suomeen 100 - 150 kuntaa nykyisen 336 sijaan.
Puolue pidentäisi työuria. Katainen muistuttaa, että pidemmästä työurasta tulee parempi työeläke ja toisaalta valtiolle ja kunnille enemmän verotuloja.
Kokoomus pyrkisi myös verouudistukseen, joka kannustaisi investointeihin. Talouden kasvun mahdollisuuksia pitäisi auttaa verotuksella, joka kannustaisi teettämään ja tekemään työtä.
- Tulevalla vaalikaudella tarvitaan myös valtiontalouden tasapainottamista ja sen takia joitakin veroja valitettavasti joudumme korottamaan ja menoja karsimaan.
Perussuomalaiset korottaisi veroja ja leikkaisi menoja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini arvioi kestävyysvajeen suuruuden hieman valtiovarainministeriötä pienemmäksi, seitsemäksi tai kahdeksaksi miljardiksi euroksi.
- Valtiovarainministeriöllä on tässä oma motiivi, kriisitietoisuuden ohjaus. Ministeriö ei halua lisää menoja.
Perussuomalaiset tekisi rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi sairaanhoitopiireissä parhaita käytäntöjä hoitoihin etsittäisiin sieltä, missä yksikkökustannukset ovat halvimmat. Puolue vähentäisi kuntamäärää noin sadalla, tavoitteena olisi 200 - 230 kuntaa.
Perussuomalaiset korottaisi pääomatulojen veroja 30 prosenttiin ja muuttaisi veron progressiiviseksi. Varallisuusvero palautettaisiin ja suursäätiöt pantaisiin Soinin mukaan verolle.
Energiaverojen korotukset Soinin puolue kuitenkin peruisi, koska teollisuuden kulut nousevat. Harmaan talouden tiukemmasta suitsimisesta olisi tarkoitus saada lisätuloja valtiolle.
Kolmantena Soinin listalla ovat menoleikkaukset. Britannian EU-jäsenmaksualennuksesta Suomelle koituvasta maksuosuudesta pitäisi päästä eroon. Lähialuetukea vähennettäisiin, kuten myös yritystukia. Soini ei mainitse työurien pidentämistä keinona julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamiseksi.
Myös keskusta kannattaa verojen kiristystä ja menokuria
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi vähintään kuusi ja enintään kymmenen miljardia euroa. Keskustan tavoitteena on talouskasvu, investoinnit ja työllisyysohjelma.
Kestävyysvajeen supistamisen Kiviniemi aloittaisi työurien pidentämisestä.
- Nuoret nopeammin koulunpenkille ja sieltä koulun penkiltä työelämään, työurien keskeltä [pidennettäisiin] työhyvinvointia kehittämällä. Samoin siellä loppupäässä, esittää Kiviniemi.
Keskusta ei puhu kuntauudistuksesta vaan puolueen tarkoituksena olisi lisätä kuntien ja valtion toimintojen tuottavuutta. Kiviniemi haluaisi myös selvittää terveydenhuollon kokonaisuuden, missä palvelut tuotetaan niin, että ne ovat kaikkien suomalaisten saatavilla. Kiviniemen mukaan kunnilla säilyisi vastuu terveyspalveluista.
Lisäksi keskustan tarkoitus on kiristää veroja. Puolueen mielestä myös parempi menokuri on tarpeen.
SDP ei kerro arviotaan kestävyysvajeesta
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei kerro, mikä on puolueen arvio kestävyysvajeesta.
- Arviot kestävyysvajeesta vaihtelevat todella paljon. Meistä tärkein tulevaisuusteko on pysäyttää valtion velkaantuminen.
Kestävyysvajetta SDP kuroisi umpeen esimerkiksi kuntauudistuksella, jolla turvattaisiin palvelut ihmisten asuinpaikasta riippumatta. Urpilainen sanoo, ettei puolue kannata kuntien pakkoliitoksia.
Myös SDP:n puheenjohtaja puhuu parhaiden käytäntöjen käyttöönotosta kunnissa. Eli jos jossain kunnassa on keksitty hyvä tapa hoitaa esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä, tapa otettaisiin laajemmin käyttöön koko maassa. Terveydenhoitoon puolue haluaisi laaturemontin.
Puolue haluaisi pidentää työssäolovuosia.
- SDP ei kannata eläkeiän pakkonostoa, mutta suomalaista työelämää pitää kehittää niin, että työurat pitenevät.
SDP:n kolmas keskeinen rakenneuudistus on verouudistus. Puolue on aiemmin ilmoittanut haluavansa pääomatulojen verosta progressiivisen. Vero siis nousisi tulojen noustessa.