Marjat ovat muihin elintarvikkeisiin verrattuna ylivoimaisia terveellisyydestään tunnettujen flavonoidien lähteitä. Supermarjana tunnetun mustikan syömisellä on erityisen paljon erilaisia terveysvaikutuksia. Siksi onkin merkittävää että tutkimuksissa on havaittu mustikan antosyaanimäärän kasvavan pohjoiseen mentäessä.
Oulun yliopiston biologian laitoksella mustikoita tutkinut filosofian tohtori Laura Jaakola toteaa tutkimusten osoittaneen että mustikka on sitä terveellisempi, mitä pohjoisempana se kasvaa.
- Olemme useammassa tutkimuksessa saaneet selville, että pohjoisissa mustikoissa on enemmän terveysvaikutteisia antosyaanipigmenttejä, eli niitä mustikan sinisen ja punaisen väriaineita, mustikkatutkija Laura Jaakola selventää.
Lisäksi pohjoisen mustikan geenit ovat yksinkertaisesti paremmat kuin etelässä kasvaneen mustikan, eli pohjoisen oloissa syntyneet hyvät ominaisuudet näyttävät myös periytyvän. Oulussa on kasvatettu kuudelta eri leveyspiiriltä lähtöisin olevia mustikkaklooneja ja erot antosyaanien tuotossa säilyvät niissäkin, vaikka valon ja lämmön määrä on sama.
Lääkekasville on maailmalla kysyntää
Mustikan kysyntä on kovaa niin Japanissa, Kiinassa, Koreassa kuin USA:ssakin. Mustikka on tunnettu jo tuhansia vuosina lääkekasvina. Laura Jaakolan mukaan mahdollisuudet metsämustikan ominaisuuksien teolliseksi hyödyntämiseksi ovat loistavat.
- Se vain vaatisi nykyistä parempaa tutkimus- ja tuotekehityspanostusta ja sitä että joku rahoittaja todella huomaisi asian kaupallisen potentiaalin. Näin voisi mustikan tuotekehitys ja jalostusaste Suomessa nousta sen sijaan että marjat viedään ulkomaille ja jalostetaan siellä, pohtii Jaakola.
Mustikan tiedetään muun muassa ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, maksan rasvoittumista, 2-tyypin diabetesta sekä syöpää, parantavan muistia sekä motoriikkaa ja ylläpitävän silmien terveyttä. Useimmat näistä vaikutuksista liittyvät nimenomaan antosyaaneihin, jotka ovat tärkeä flavonoidiryhmä.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat ovat metsämustikan kannalta ihanteellista aluetta. Alueita yhdistää mustikan hyvät geenit sekä kasvuolot ja puhdas luonto. Tutkija listaa vahvuuksiksi myös jokamiehen oikeuden ja maailman parhaan mustikkatutkimuksen.
- Alan volyymihan on todella mittava. Marjojahan on huikeat määrät metsissä vuosittain ja valtaosa sinne myös jää, tohtori Laura Jaakola toteaa.