Hyppää sisältöön

Kysely: Elämäntavat jakavat suomalaiset kahtia

Redera Oy:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset jakautuvat terveydestään huolehtiviin onnellisiin menestyjiin ja passiivisiin tyytymättömiin. Liikunnan määrä ja terveellinen ruokavalio ovat selvemmin yhteydessä onnellisuuteen kuin esimerkiksi ammatti tai tulotaso. Työelämässä kaivataan enemmän arvostusta ja sosiaalinen media koetaan tärkeäksi ihmissuhteissa.

Mies kuntoilee.
Kuva: YLE / Arja Lento

Liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan luokkajako menestyjiin ja tyytymättömiin on Suomessa todellinen. Suomalaiset 2011 -tutkimus selvitti suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä. Kyselyn mukaan onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan pikemminkin liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä.

Liikunta ja ruokavalio ovat avain onneen?

Kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia kuntoliikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavista kokee terveytensä hyväksi, 63 prosenttia on onnellisia ja 66 prosenttia on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Alle kerran viikossa liikuntaa harrastavien kohdalla vastaavat luvut ovat 29 prosenttia, 49 prosenttia ja 53 prosenttia.

Vain kolmannes suomalaisista liikkuu vähintään kolme kertaa viikossa ja kolmannes ei liiku edes viikoittain. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vähintään kolme kertaa viikossa liikkuvia on eniten eli 46 prosenttia.

Myös ruokavalion terveellisyys korreloi merkittävästi onnellisuuden ja paremman elämänhallinnan kanssa, toisin kuin ammatti, tulotaso tai sukupuoli. Vähintään melko terveelliseksi ruokavalionsa kokevien keskuudessa on kaksin verroin onnellisia verrattuna ei kovin terveellisesti syöviin.

Vain alle puolet suomalaisista syö tuoreita vihanneksia päivittäin, ja noin joka toinen suomalainen on ylipainoinen. Kyselyn mukaan 38 prosenttia toivoo elämäänsä terveyttä, läheisyyttä ja parempia ihmissuhteita enemmän kuin rahaa.

- Talouden vaihteluja huomattavasti tärkeämpää olisi kiinnittää yhteiskunnallista huomiota siihen, että huono fyysinen kunto ja epäterveellinen ravinto vaikuttavat heikentävän selvästi suomalaisten puhtia ja motivaatiota työntekoon, Redera Oy:n toimitusjohtaja Isa Merikallio kommentoi.

Arvostusta työelämässä tai työpaikka vaihtoon

Tutkimus on työhyvinvointikeskustelun kannalta hyvin ajankohtainen. Vastanneista 25 - 55-vuotiasta naisista 66 prosenttia ja miehistä 56 prosenttia kaipaa lisää arvostusta työlleen.

Arvostuksen puutteen kokeminen korreloi työpaikanvaihtosuunnitelmien kanssa. Tutkimuksen mukaan yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä käyvistä pohtii työpaikan vaihtoa viikottain. Työnsä arvostukseen tyytyväisistä vain 12 prosenttia pohtii työpaikan vaihtoa viikoittain.

- Tutkimuksen mukaan yli puolet kokopäivätyössä käyvistä kuntoliikkujista olisi valmis ottamaan lisää työtunteja ja vastuuta, kun taas harvoin kuntoilevista vain 30 prosenttia olisi valmiita työpanosten kasvattamiseen, Merikallio toteaa.

Sosiaalinen media saattaa päihittää tärkeydessä jopa puolison

Sosiaalinen media on tärkeä kyselyyn vastanneista 38 prosentille naisista ja 28 prosentille miehistä. Kaikista alle 25-vuotiaista 71 prosenttia pitää sosiaalista mediaa tärkeänä.

Kyselyn mukaan internetin kautta ylläpidettävät ihmissuhteet ovat tyydyttäviä. Sosiaalisen median elämässään tärkeäksi kokevat ovat yhtä tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja parisuhteisiinsa kuin ne joille sosiaalinen media ei ole tärkeä. Sosiaalista mediaa tärkeänä pitävistä 10 prosenttia luopuisi ennemmin puolisostaan kuin sosiaalisesta mediasta.

Yli 50-vuotiaat kirivät vauhdilla nuoria kiinni internetin käytössä. Heistä 40 prosenttia on lisännyt internetin käyttöä yhteydenpitoon ystävien ja tuttavien kanssa ja 40 prosenttia uskoo internetin käyttönsä kasvavan jatkossa.

Tutkimukseen vastanneista kaksi kolmannesta luopuisi mieluummin televisiosta kuin internetistä. Internetin käyttöä viihteeseen on kasvattanut kolmannes. Vastaajista kolmannes luopuisi autosta ennemmin kuin netistä.

Kyselytutkimukseen osallistui helmi-maaliskuussa 1 142 15 - 70-vuotiasta suomalaista ja se on toistettu joka toinen vuosi vuodesta 2003 alkaen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella internetin välityksellä ja henkilökohtaisin kyselyin satunnaisotoksella. Tutkimusotos painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, eikä ole maantieteellisesti kattava. Tutkimuksen päätavoite on herättää yhteiskunnallista keskustelua.

Suosittelemme sinulle