Koverharin terästehtaan omistaja on vaihtunut viime vuosina tiuhaan tahtiin eikä talouskriisikään ole tukalaa tilannetta helpottanut. Tehtaan uusin isäntä on hollantilainen FNSteel, jonka omistuksessa Koverhariin on luvassa mittavia investointeja.
- Tässähän oli kaksi erittäin hankalaa vuotta koko terästeollisuudelle, meillä oli valtava ylikapasiteetti ja kysyntä loppui edellisen laman seurauksena lähes kokonaan. Nyt ollaan menty selvästi parempaan suuntaan ja varsinkin autoteollisuuden kysyntä on tänä päivänä hyvä, tehtaanjohtaja Seppo Haimi toteaa.
Masuunin paineennosto säästää energiaa 5000 omakotitalon verran
Terästehtaan suurin energiasyöppö on masuuni, jonka kuumuudessa rautapelleteistä, koksista ja kalkista syntyy sulaa terästä. Koverharin terästehtaan modernisointiprojektin ensivaiheessa on tarkoitus keskittyä masuunin paineen nostamiseen, joka puolestaan leikkaa tehtaan energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.
- Teoreettinen vaikutus on noin kymmenen prosenttia tehtaan kokonaisenergian kulutuksesta. Joku on laskenut että se vastaa noin 5000 omakotitalon energiankulutusta. Me olemme kuitenkin jo nyt energiatehokkuudessa maailman huippua ja näiden toimenpiteiden jälkeen yllämme ihan sinne kärkeen, tehtaan modernisointiprojektin vetäjä Anders Moliis-Mellberg summaa.
Koverharin terästehdas suoltaa kahdeksanmetrisiä teräsaihioita
Koverharin terästehtaan lopputuote on kahdeksan metriä pitkä teräsaihio, josta puolestaan syntyy teräslankaa. Lanka jalostuu edelleen esimerkiksi paperiliittimiksi, jousiksi ja muttereiksi. Vaikka Hangon terästehdas on maailman ja Suomenkin mittakaavassa varsin pieni, sillä on muutama kilpailuvaltti puolellaan, Seppo Haimi sanoo.
- Me ollaan kompakti, mutta tehokas laitos. Tavarahan meiltä lähtee suurelta osin tuonne Eurooppaan. Kun Luulajasta tulee raaka-aineet niin ollaan tässä matkan varrella etelään ja meillä on ollut työvoimaakin saatavissa ihan mukavasti.
Koverharin terästehdas on yksi Hangon suurimmista työnantajista. Tehdasalueella työskentelee noin 400 henkilöä.