Uutisointi maahanmuuttajista on tutkija Camilla Haaviston mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana politisoitunut. Myös yksi nettikeskustelun sähköistäjistä, maahanmuuttokriittisen Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila, on huomannut muutoksen. Hänen mielestään maahanmuuton ongelmista puhutaan nyt aiempaa avoimemmin.
Turkkila arvostelee mediaa kuitenkin siitä, että maahanmuuttajista maalataan hänen mielestään siloiteltua kuvaa.
- Osa keskustelusta on painottunut hyötynäkökulmaan, osa on ollut uusien tulijoiden tien tasoittamista. Yrittäjätarinoita ja sankaritarinoita on ollut kohtalaisen paljon.
Homma ry pyörittää internetissä maahanmuuttokriittistä Hommaforumia, jonne muun muassa kerätään maahanmuutton liittyviä uutisia kommentoitaviksi.
"Rikosuutisiin maininta etnisestä taustasta"
Ulkomaalaistausta jätetään Turkkilan mukaan säännönmukaisesti pois yksittäisistä rikosuutisista, samalla kun on alettu yhä useammin erikseen mainita, jos epäilty tai tekijä kuuluu kantaväestöön. Turkkilan mukaan suomalaisuus pitäisi mainita silloin, kun sillä on rikoksen luonteen kannalta merkitystä.
Milloin rikoksen luonteella on merkitystä?
- Julkisuudessa on tavattomasti yleistyksiä ja pohdintoja siitä, onko tietty rikostyyppi kantaväestön tai muualta tulleiden tyyppirikos, Matia Turkkila vastaa.
Hän sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) tutkimuksiin viitaten, että tietyntyyppiset rikokset ovat tietyille etnisille ryhmille ominaisia.
- On tilastoitu rikoksia, joihin maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä useammin. Valitettavasti havainnot kertovat, että pahoinpitelyt, omaisuusrikokset ja raiskaukset ovat rikostyyppejä, joissa etninen tausta korostuu.
Turkkila kyseenalaistaa toimittajien ohjeet
Journalistin ohjeiden mukaan etnistä alkuperää "ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti". Monet toimittajat ovat tulkinneet tätä ohjetta niin, että uutisoinnissa on vältettävä tietyn ryhmän leimaamista. Turkkila luopuisi ohjeesta.
- On vaikea hyväksyä esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston ohjeistusta, jossa kehotetaan jättämään etninen tausta mainitsematta. Ymmärrän syyn miksi näin halutaan tehdä, mutta mielestäni se ohjaa uutisointia väärille poluille, Turkkila kommentoi.
Toimitusten eettisten ohjeiden ja lakienkin mukaan median tehtävänä on tukea paitsi demokratiaa ja sananvapautta, myös suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Turkkilan mielestä näin ei kuuluisi olla.
- Median ensisijainen tehtävä on välittää informaatiota, ei edistää tasa-arvoa. Esimerkiksi laki Yleisradiosta sanoo, että sen keskeisiin tehtäviin kuuluu monikulttuurisuuden edistäminen. Mielestäni medialle ei pitäisi antaa ikinä muita kuin tiedonannollisia tehtäviä, koska ne vääristävät uutisointia.