Kahdeksan vuoden ajan itäisen Uudenmaan jokiin on joka kevättalvi viety 200 taimenen ja lohen mätijyviä täynnä olevaa rasiaa. Tänään Koskenkylänjoesta ylös ongitusta rasiasta lähes kaikki olivat onnistuneesti kuoriutuneet ja lähteneet maailmalle.
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kalataloussuunnittelija Sampo Vainio raottaa varovasti rasiaa.
- Tässä on kaikki se mitä on jäljellä 620 mätijyvästä, Vainio toteaa sörkkiessään pinseteillä kuutta pientä mätijyvää.
- Toimii siis lähes sataprosenttisesti, kehuu vieressä yhdistyksen toiminnanjohtaja Tero Myllyvirta.
Luonnonkanta korvaa laitoskalat
Taimenen ja lohen kalastusta on ylläpidetty vuosikausia istuttamalla vesistöihin laitoksissa kasvatettuja kaloja.
- Kun näitä laitospoikasia on istutettu, niin niiden pääsääntöinen tarkoitus on tulla kalastetuiksi ja nyt ne ovat tuottaneet viime vuosina valitettavan huonosti poikasia, joten me tarvitsemme ne luonnonkannat takaisin, jotta kalastus tai edes viljely voi jatkua, Vainio miettii.
Luonnonkantojen takaisinsaanti näyttää nyt mahdolliselta, sillä vuosien testaus on viimein tuottanut tulosta. Ensimmäisistä istutuksista aikuisiksi kasvaneiden lohikalojen on nyt todettu myös lisääntyvän luonnossa.
- Tällä menetelmällä, kun ne poikaset syntyvät sinne luontoon, ne oppivat luonnonkalan tavoin selviytymään petoja vastaan ja sillä ravinnolla, mikä luonnossa on tarjolla. Sen lisäksi niille tulee se leimautuminen, mikä tarkoittaa sitä, että lohikala palaa siihen koskeen, missä se on itse syntynyt, vaikka se tekisi 1000 kilometrin kierroksen merellä, Vainio jatkaa.
Palauttaminen alkaa itäuusmaalaisista joista
Nyt yhdistys haluaa mätirasiaistutusmenetelmän avulla palauttaa kalakannat seitsemään itäisen Uudenmaan jokeen. Myllyvirran kehuman käänteentekevän istutusmenetelmän lisäksi Mustijokeen, Porvoonjokeen, Ilolanjokeen, Koskenkylänjokeen, Sipoonjokeen, Loviisanjokeen ja Taasianjokeen on tarkoitus tehdä myös lisää kalateitä ja kunnostaa kalojen elinalueita.
- Tarkoitus on saada tämä toimimaan niin kuin luonto on se alunperin hoitanut. Me toivomme, että me saamme tähän rahoituksen viideksi vuodeksi, jolloin me voimme kaiken sen, mitä olemme oppineet, muuttamaan käytännön arkipäiväksi tällä alueella.
Seuraavien vuosien ajan kalastus on alueella hyvin rajoitettua, mutta odotus palkitsee myöhemmin. Koskenkylänjoen kalastusaleen puheenjohtaja Mats Lönnforsin mukaan kalakantojen elvyttämisestä on monenlaista hyötyä.
- Onhan se tietynlainen statusarvo, että asuinympäristömme vesistö on sellaisessa kunnossa, että jalokalat viihtyvät siellä. Ja onhan se sitten hienoa jos meidän ei tarvitse enää ostaa norjalaista lohta, vaan voimme syödä koskenkylänjokelaista lohta, Lönnfors naurahtaa.
Menetelmän avulla voidaan jatkossa palauttaa luonnonkannat kaikkialla Suomessa niihin vesiin, mistä ne ovat hävinneet.