Lisäksi niitä kahdeksaa ydinreaktoria, jotka suljettiin Japanin ydinkatastrofin jälkeen maaliskuussa, ei aiota käynnistää uudelleen.
Saksan energiasuunnitelmista kertoi kristillisdemokraattinen ympäristöministeri Norbert Röttgen varhain maanantaiaamulla. Päätös syntyi Saksan hallituspuolueiden johtajien tapaamisessa, joka alkoi sunnuntai-illalla ja jatkui aamuyöhön saakka. Kokousta emännöi liittokansleri Angela Merkel.
Saksassa oli ennen Japanin Fukushiman onnettomuutta toiminnassa 17 ydinvoimalaa. Seitsemän vanhinta sammutettiin pian Fukushiman turman jälkeen turvallisuustarkistuksia varten.
Hallituksen päätöksen mukaan kuusi muuta voimalaa suljetaan viimeistään 2021 ja kolme viimeistä, eli maan moderneimmat voimalat, vuonna 2022.
Kaksi tai kolme voimalaa, yhteisteholtaan noin 2 000 megawattia, säilytetään valmiudessa odottamattomien sähköntarvepiikkien täyttämiseksi.
Huolimatta ydinlaitosten lakkauttamisesta, Saksan teollisuuspiireissä kiistelyä herättänyt käytetyn ydinpolttoaineen vero säilyy. Sen arvioidaan tuottavan valtiolle 2,3 miljardia euroa vuodessa.
Saksa sai aiemmin sähköstään 23 prosenttia ydinvoimasta. Ydinvoima on kuitenkin ollut Saksassa erittäin epäsuosittua. Viimeksi viikonloppuna 21 Saksan kaupungissa järjestettiin ydinvoiman vastaisia mielenosoituksia, joihin osallistui arviolta 160 000 ihmistä. He vaativat nyt ilmoitettua nopeampaa irrottautumista ydinvoimasta.
Ydinlaitosten sulkeminen merkitsee Saksalle massiivista investointiohjelmaa, jossa panostetaan energiansäästöön, sähkön siirtoverkkojen parantamiseen ja uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen. Uutta sähköntuotantoa aiotaan saada varsinkin tuulivoimasta.
Hallituspuolueet ovat pitäneet tärkeänä, ettei Saksa turvaudu ulkomailta tuotuun ydin- tai hiilivoimalla tuotettuun sähköön, eivätkä maan hiilidioksidipäästöt saa nousta.
Myös Sveitsi päätti viime viikolla luopua ydinvoimaloistaan 2034 mennessä.