Historialähteiden mukaan raparperi on kyllä tunnettu pitkään, mutta sitä ei aina suinkaan ole käytetty ruuaksi. Esimerkiksi vielä 1700-luvulla sitä pidettiin lähinnä lääketieteellisenä yrttinä.
Latinan rhabarberium-sanan alkuosa tarkoittaa aasialaisen raparperilajin juurta, jota on alun perin käytetty juuri lääkeaineena. Loppuosa viittaa barbaareihin, joilta raparperijuuren käyttö rohtona opittiin. Näin sanan alkuperän selittää mm. Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Raparperin kanssa maitoa
Raparperi sisältää oksaalihappoa, joka sitoo elimistön soluista kalsiumia. Tästä syystä raparperin kanssa nautittavaksi suositellaan jotain maitotuotetta. Raparperipiirakka tai -kiisseli maistuukin kyllä ehdottomasti parhaalta kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.
Vaahdotettu vaniljakastike on myös oivallinen pari makoisalle raparperikakulle.
Raparperikakku
Raparperista tehdään usein piirakkaa, mutta kokeilla kannattaa myös tätä helppoa raparperikakun ohjetta.
Täyte;
500 g pilkottuja raparperin varsia
2 dl sokeria
Raparperit kiehautetaan sokerin kanssa. Kattilaan voi laittaa muutaman desin vettä, jolloin samalla saa kauniinväristä ja hyvää mehua. Kiehauttamisen jälkeen raparperin annetaan hautua muutaman minuutin ajan ja valutetaan sitten lävikössä. Ota mehu talteen ja pullota!
Kakkutaikina;
180 g mantelijauhetta
180 g pehmeää voita tai margariinia
180 g tomusokeria
180 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa
2 kananmunaa
Mittaa aineet taikinakulhoon ja sekoita sähkövatkaimella tai tehosekoittimessa. Puolet taikinasta laitetaan voidellun kakkuvuoan pohjalle. Taikina levittyy parhaiten veteen kastellun lusikan avulla. Taikinan päälle levitetään valutettu raparperi tasaisena kerroksena ja loput taikinasta. Kakkua paistetaan noin tunnin ajan, 180 asteessa. Jäähtynyt kakku kumotaan tarjoilulautaselle ja tarjoillaan vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.
Maistuu niillekin jotka yleensä eivät raparperista välitä!