Hyppää sisältöön

Petolintuihin kohdistuva vaino huolestuttaa

Petolintuja on löydetty tänä vuonna tapettuna tavallista enemmän. Pesiä on tuhottu ja rauhoitettuja lintuja tapettu eri puolilla Suomea. Rikokset jäävät usein selvittämättä, koska näyttöä on vaikea saada.

Tapettu huuhkajan poikanen.
Petolintuja on löydetty tänä vuonna tapettuna tavallista enemmän. Pesiä on tuhottu ja rauhoitettuja lintuja tapettu eri puolilla Suomea. Rikokset jäävät usein selvittämättä, koska näyttöä on vaikea saada.

Alkukesän uutiset ovat kertoneet karua tarinaa petolintuihin kohdistuvasta vihasta. Tapauksia riittää ympäri Suomea: Ylitorniolla on tapettu maakotkia, Sonkajärvellä ammuttu kanahaukka pesäänsä ja Hämeessä on tapettu huuhkajan poikasia.

Osa tapauksista paljastui tehovalvonnan yhteydessä. Lintuasiantuntijat pelkäävätkin, että petolintuja tapetaan aiemmin tiedettyä enemmän.

– Jos paljastuu vielä, että tätä tehdään laajalla alueella ja useille eri lajeille, niin kyllä se on sellainen asia, josta on syytä olla huolissaan, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Jari Valkama.

"Saaliista ei ole kilpailua"

Petolintujen vainon syyksi on arveltu muun muassa kilpailua kanalintu- ja jänissaaliista. Metsästäjäliitosta ajatus tyrmätään.

– Petolinnut eivät uhkaa merkittävissä määrin riistakantoja missään päin Suomea. Tuhotöihin ajavat henkilökohtaiset intressit, esimerkiksi lemmikkieläimen katoaminen huuhkajan kynsissä voi aiheuttaa sellaisen syyn tai tietty elinkeino, toteaa järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen metsästäjäliitosta.

Rauhoitettujen lintujen tappaminen on luonnonsuojelurikos, josta voidaan tuomita maksamaan valtiolle sakkojen lisäksi linnun korvausarvo. Ongelmana ei ole rangaistusten pienuus, vaan se, että poliisin resurssit eivät yleensä riitä tällaisten rikosten selvittämiseen.

– Valitettavan usein nämä jäävät selvittämättä. Lisäksi näytön saaminen on vaikeaa. Suomessa pitäisi olla jokin instanssi tai poliisin osa, joka olisi keskittynyt näihin luonnonsuojelulain rikkomuksiin, Valkama sanoo.

Yleinen mielipide vaikuttaa

Lainsäädäntöä on viime aikoina tiukennettu, mutta suurempi vaikutus on kuitenkin yleisellä mielipiteellä.

– Ihmisten näkemyksien muuttaminen voisi vaikuttaa, että petolinnut hyväksyttäisiin yleisesti. Lisäksi riittävät korvaukset täytyy olla, jos pedoista tai muista luonnon eläimistä tulee haittaa, niin se ei aiheuttaisi vihaa, Simenius arvelee.

Myös Valkama luottaa valistukseen.

– Ja toivon, että tämän julkisuuden myötä kiinnijäämisen riski nousee niin suureksi, että ihmiset eivät ryhdy tällaisiin typeryyksiin enää.

Suosittelemme sinulle