Soros kirjoitti aiheesta ranskalaisen talouslehden Les Echos'n nettisivuilla julkaistussa puheenvuorossa maanantaina.
Soros käyttää perussuomalaisia malliesimerkkinä EU:n yli pyyhkivästä, ongelmissa olevien euromaiden kriisin äidyttämästä nationalistisesta protestiliikkeestä.
- Meidän pitäisi etsiä eurooppalainen ratkaisu kansallisten ratkaisujen sijaan. Peruseuroppalaisia pitäisi olla enemmän kuin perussuomalaisia ja muita anti-eurooppalaisia Saksassa ja muualla, Soros pohtii.
Samalla Soros kritisoi kriisiä hoitaneita EU-johtajia joustamattomuudesta. Heikkojen euromaiden ongelmien alkamisen jälkeen ainoa viesti johtajilta on ollut, ettei mikään saa muuttua.
- Seuraus on, että ne, jotka vastustavat nykyistä olotilaa, ovat joutuneet ottamaan Eurooppa-vastaisen kannan. Ja samalla kun vahvasti velkaantuneet maat on pakotettu kohti maksukyvyttömyyttä, kansallismieliset puolueet - kuten Perussuomalaiset - ovat vahvistuneet muun Euroopan vastaavien puolueiden tapaan, Soros tulkitsee.
Kreikka konkurssiin, eurojoukkovelkakirjat avuksi
Soros uskoo Kreikan menevän lopulta konkurssiin.
- Kreikan konkurssi saattaa olla väistämätön, mutta sen ei ole pakko tapahtua epäjärjestyksessä, Soros kirjoittaa.
Sorosin mukaan Kreikan konkurssin vaikutukset leviäisivät mahdollisesti Portugaliin ja Irlantiin, mutta muu euroalue pitäisi pelastaa ja vakauttaa.
Tämä tapahtuisi Sorosin mukaan vahvistamalla eurojoukkovelkakirjajärjestelmää ja euroalueen kattavaa talletusvakuutusjärjestelmää.
Soros patistaa EU:n johtajia rohkeuteen muuttamaan unionin perusrakenteita silloin kun seinä näyttää tulleen eteen. Soros uskoo, että muutosten taakse pitäisi olla mahdollista mobilisoida "Eurooppa-myönteinen hiljainen enemmistö”.
Saksan kilpailukyky hyötynyt eurokriisistä
Soros näkee eurokriisin ytimessä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin linjanvedot yhdysvaltalaisen Lehman Brothersin kaatumisen jälkimainingeissa. Merkel linjasi tuolloin, että euroalueella jokaisen maan tulee estää omin avuin finanssilaitostensa mahdollinen horjuminen.
- Euromaiden joukkovelkakirjojen uskottavuus joutui vaakalaudalle. Riskipreemiot laajentuivat ja euroalue jakaantui velallisiin ja luotonantajamaihin. Saksa vaihtoi suuntaansa 180 astetta, integraation päämoottorista “tulonsiirtounionin” päävastustajaksi, Soros analysoi.
Hänen mukaansa näin syntyi kahden nopeuden Eurooppa, jossa velalliset maat alkoivat upota ongelmiinsa ja ylijäämämaat jatkoivat porskuttamistaan. Saksa saattoi suurimpana lainanantajana sanella avun ehdot, jotka olivat Sorosin mielestä “rankaisevia”.
- Samaan aikaan Saksa hyötyi vaihtokurssia alentavasta euron kriisistä ja sen kilpailukyky parani entisestään, Soros arvioi Les Echos'n kolumnissaan.