Erilaisten ruokatrendien imussa ihmiset ovat tulleet tietoisiksi myös superfoodista, eli runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita sisältävästä ruuasta. Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on huomannut kiinnostuksen selvästi kasvaneen lähivuosina.
– Varsinkin nuorissa ihmisissä sen huomaa. Nuorissa on herännyt kiinnostus ekologisuuteen ja luontoasioihin. Luulen, että sitä kautta kiinnostus myös superruokaa kohtaan on lisääntynyt.
Ruuti tunnustaa ulkomailta tuotujen supertuotteiden hyödyn, mutta muistuttaa, että myös kotimaisesta luonnosta löytyvät antimet, kuten villivihannekset ja marjat, pystyvät kilpailemaan erittäin hyvin ulkomaisten tuontituotteiden kanssa.
– Suomen omat tuotteet voisi laittaa etusijalle ihan ehdottomasti. Meidän oma superfoodimme on vieläpä lähiruokaa ja puhdasta. Meillä on hienoja luonnontuotteita ihan omasta takaa. Ulkomailta tuotavissa tuotteissa on ollut ongelmia esimerkiksi torjunta-aineiden ja raskasmetallien kanssa.
Mustikka on kuningasmarja
Yksi tunnetuimmista kotimaisista superruuista on mustikka, jonka satokausi on nyt parhaillaan menossa. Mustikkaa on viime vuosina tutkittu paljon ja tulokset ovat aina vain positiivisia.
– Mustikassa on erittäin runsaasti hyviä ravintoaineita. Tutkimuksissa mustikka on yhdistetty erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. On viitteitä myös siitä, että marja ehkäisisi ikääntymiseen liittyviä aivorappeumasairauksia, kuten dementiaa ja alzheimerin tautia, kertoo marjatutkija Laura Jaakkola.
Mustikan lisäksi metsästä löytyy muitakin hyödyllisiä marjoja, joilla kaikilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Jaakkola suosittelee marjoja osaksi päivittäistä ruokavaliota.
– Parasta olisi käyttää monipuolisesti eri marjoja, kun ne ovat kaikki hyviä ja puhtaita. Yleinen suositus on, että marjoja tulisi syödä kaksi desilitraa päivässä.
Villivihannekset pakkaseen ja talvella lautaselle
Marjojen lisäksi suomalaiseen superruokaperheeseen kuuluvat myös erilaiset villivihannekset, yrttikasvit ja sienet. Ravitsemusterapeutti suosittelee myös vanhoja, tuttuja pihapiirin kasveja lautaselle laitettavaksi.
– Yksi hyvä esimerkki on nokkonen, jossa on tavattoman paljon kivennäisaineita. Jos hemoglobiini on alhainen, voi nokkosta säännöllisesti käyttämällä saada sen nousemaan. Lisäksi voikukka on todella hyvä. Se edistää ruuansulatusta, sopii salaatteihin ja ihan vaikka voileivän päälle, ohjeistaa Marja Ruuti.
Villivihannekset olisi parasta kerätä talteen alkukesästä, kun kasvien lehdet ovat vielä pieniä ja pehmeitä. Nyt löytyviä voi kuitenkin vielä hyvin säilöä talven varalle. Ravintoaineet saa säilymään hyvin kuivaamalla.
– Myös pakastaminen on hyvä keino. Säilöttyjä herkkuja voi sitten lisätä talvella mihin tahansa ruokaan: keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin ja smoothie-juomiin, Ruuti listaa.