Kesän aikana meilläkin on virinnyt Yhdysvalloista lähtenyt kiivas keskustelu tutkimuksista, joiden mukaan lumelääkkeiden vaikutus masennuspotilaisiin olisi lähes sama kuin oikeiden masennuslääkkeiden. Suomessa masennuslääkkeet ovat yhä määräävässä asemassa masennuspotilaiden hoidossa.
Väittely masennuslääkkeiden tehosta jatkuu, eikä suotta. Yli 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä, joten masennuksen voi ajatella koskevan ainakin välillisesti lähes jokaista suomalaista.
Lääkärikeskus Mehiläisen johtava psykologi Aku Kopakkala on tiukasti sitä mieltä, että lääkkeitä syödään Suomessa aivan liikaa.
- Masennuslääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut Suomessa vuoden 1990 jälkeen. Samassa ajassa myös ennenaikainen eläköityminen on yli kymmenkertaistunut. Masennustapausten määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Jos meillä olisi markkinoilla tehokkaita masennuslääkkeitä, niin eikö asian pitäisi olla toisin? Näyttää siltä, että nykyinen hoitokäytäntö ei johda hyviin tuloksiin, Kopakkala sanoo.
Kopakkala muistuttaa, että masennuslääketutkimukset ovat perinteisesti olleet lääketehtaiden teettämiä. On siis selvää, että julkistettuihin tuloksiin vaikuttavat tehtaiden omat kaupalliset intressit.
- Viimeisten 10 vuoden aikana on viimein tehty riippumattomien tutkijoiden uudelleenarviointeja vanhoista tutkimuksista. Tutkimustulosten meta-analyyseissa on ilmennyt, ettei masennuslääkkeistä useinkaan ole suurempaa hyötyä kuin lumelääkkeistä. Kyllä keskustelua pitäisi käydä siitä onko masennuslääkkeillä ylipäätään hyödyllisiä vaikutuksia.
Hyvät, pahat lääkkeet
Aku Kopakkala ei myönnä, että lääkkeet olisivat yksiselitteisesti pahoja.
- En tunne kaikkia Suomen masentuneita, enkä voi siksi arvioida koko tilannetta. Mutta olen ehdottomasti varma siitä, että osalle heistä lääkkeet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kopakkalan mukaan on väärin ajatella, että keskushermostoon vaikuttamalla saataisiin hoitoon myös ihmisen sosiaaliset ongelmat.
- Masennusta pitäisi hoitaa laaja-alaisesti, vaikuttaen kehoon, mieleen ja sosiaaliseen ympäristöön. Jos masennus laukeaa sosiaalisesta syystä, on hassua, että siihen yritetään vaikuttaa hermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Olisi järkevämpää puuttua asiaan, joka masennusta aiheuttaa - oli se sitten parisuhde tai työ.
Kopakkalan mukaan ratkaisu on terapia, jolla saadaan pidempiaikaiset vaikutukset kuin lääkehoidolla.
- Ei ole oikein ihmistä kohtaan, että hänen kohtalonsa on olla vuosikymmenten ajan potilas, joka läträä lääkkeiden kanssa. Terapiankin täytyy olla oikeanlaista: en siis suosittele mitä tahansa psykoterapiaa, vaan nimenomaan masennuspotilaille suunniteltua hoitoa.
Terapia ei takaa 100-prosenttista suojaa
Ykkösen aamu-tv:n lähetyksessä Kopakkalan kanssa väitellyt Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä on ollut mukana laatimassa nykyisiä Käypä hoito -ohjeita masennuspotilaiden hoitoon ja kiistää Kopakkalan väitteet lääkkeiden liian suuresta roolista.
- Myös myönteisiä muutoksia on tapahtunut vuoden 1990 jälkeen. Esimerkiksi itsemurhien määrä on vähentynyt viidellä sadalla vuodessa.
Isometsä luottaa myös terapiaan ja on monipuolisen hoidon kannalla, mutta muistuttaa realiteeteista:
- Meillä on niin paljon masentuneita, että korkealaatuista hoitoa on vaikeaa järjestää kaikille, varsinkaan perusterveydenhuollon puolella. Lääkehoito auttaa masentunutta pääsemään lamaannuksen tilasta ja ratkaisemaan itse omia ongelmiaan. Pääsy terapiaan kestää kauan, ja sitä odotellessa itsemurhariski on olemassa, ellei lääkitys ole kunnossa.
Isometsän mukaan psykoterapiakaan ei yksin tee autuaaksi.
- Masennuspotilaat ovat usein moniongelmaisia, eikä masennusta aiheuta ainoastaan yksi tekijä. Lyhyet psykoterapiaistunnot eivät ole tarpeeksi intensiivisiä, eivätkä riitä yksin hoitomuotona, kuten ei lääkityskään riitä. Terapiakaan ei ole 100-prosenttinen suoja masennusta vastaan, vaikka se vähentääkin uusiutumisen riskiä.
Alle neljä prosenttia Kelan korvaaman terapian piirissä
Lääkkeiden tehoista saatujen tutkimustulosten Erkki Isometsä sanoo olevan kovin ristiriitaisia.
- Masennuslääkkeiden tehosta on olemassa ainakin tuhat erilaista tutkimusta ja meta-analyysejäkin löytyy sadoittain. Yksikään näistä ei väitä, etteikö masennuslääkkeillä olisi tehoa lainkaan.
Toistaiseksi vain noin 16 000 suomalaista saa Kelan korvaamaa terapiaa. Se tarkoittaa vain noin 3,7 prosenttia kaikista masennuslääkkeitä syövistä.
- Tämä luku ei kerro kuitenkaan koko totuutta - lisäksi julkinen terveydenhuolto kustantaa hoidon lähes samalle määrälle. Ja sitten on vielä itsekustanteisesti hoidossa käyvät, joita on lähes yhtä paljon. Terapiaa siis korostetaan jo nyt lääkehoidon rinnalla, eikä hoitosuosituksia siksi tarvitse muuttaa, Isometsä summaa.