Suomi on tottunut keikkumaan lukutaitotilastojen kärjessä, mutta yllättävän moni suomalainen kamppailee lukutaitonsa kanssa: joka kymmenes yli 16-vuotias suomalainen on vaikeuksissa, kun pitäisi ymmärtää lukemaansa tai hakea tietoa.
- Lomakkeet ja viranomaisasiointiin liittyvät tekstit vaativat aika hyvää lukutaitoa. Siinä voi olla joskus äidinkielen ammattilaisellakin tekemistä niiden lomakkeiden kanssa, Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori Sari Sulkunen kertoo.
Arkielämän hankaluuksien lisäksi huono lukutaito voi vaikeuttaa opiskelu- ja työpaikan saamista.
- Heikoilla lukijoilla on selkeästi muita suurempi syrjäytymisriski jatko-opinnoista ja työelämästä. Kyllä meidänkin täytyy jopa Suomessa pitää jatkuvasti lukutaitotalkoita yllä. Ei voida heittää pyyhettä kehään, vaikka Pisa-tutkimusten huipulla ollaankin, Sulkunen huomauttaa.
Lukutaitovaatimukset ovat kohonneet
Tiedonhaussa Pisa-tutkimusten kansallinen keskiarvo on laskenut selvästi. Verkkoviestinnän, vaikkapa keskustelupalstojen, sumean viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdotonta. Näin esimerkiksi rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
Sari Sulkunen korostaakin, että nykylukijalta vaaditaan aiempaa monipuolisempia taitoja käyttää ja tulkita tekstejä. Lukutaitovaatimukset ovat kohonneet eli vaikka lukutaidon taso ei sinällään olisi laskenut, ei vuosikymmenten takainen taitotaso välttämättä enää nykypäivän tekstiviidakossa riitä.
- Ennen kaikkea nykypäivänä korostuu se, että pitää myös pystyä arvioimaan lukemaansa. Paljon puhutaan lähdekritiikistä, se on tietysti tärkeää, mutta pitää pystyä myös suhteuttamaan luetun tekstin sisältö omiin aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin ja sillä lailla arvioimaan sitä, mitä se teksti tarkoittaa minulle juuri tässä tilanteessa, Sulkunen sanoo.
Kirjalla on monta kilpailijaa
Lasten ja nuorten vapaa-aika on kilpailtu sektori. Kun kalenterit täyttyvät tenniksestä, kuorosta ja baletista, ei lukemiselle jää samalla tavalla aikaa kuin aikaisemmin. Omaksi iloksi lukeminen on vähentynyt sitten 2000-luvun alun ja se heijastuu lukutaidon tasossa.
- Lukeminen kehittää lukutaitoa, ja kun lukutaito kehittyy, käy lukeminen helpommin ja sen vuoksi tulee myös luettua enemmän, Sulkunen kuvailee.
Peruskoulun vastuulla olisikin löytää kaikille lapsille ja nuorille sellaista luettavaa, joka innostaa lukemaan ja pitää lukumotivaatiota yllä.
- Jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla pitäisi pyrkiä löytämään juuri häntä kiinnostavaa luettavaa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia tekstejä erilaisista aiheista, ja olen aivan vakuuttunut että jokaiselle löytyy luettavaa, Sulkunen sanoo.
Sulkunen pelkää, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii, jos kaikista ei pidetä huolta.
- Tietysti on aina mahdollista, että meilläkin tämä muuttuu ja kotitausta alkaa sitten vaikuttaa enemmän. Kodeissa on erilaisia lukemiskulttuureja ja tekstimaailmoja. Jos koulu ei enää pysty eroja tasoittamaan, niin kotitaustan vaikutus voimistuu, Sulkunen muistuttaa.