Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Suomalainen ruoka on yhä Euroopan kolmanneksi kalleinta

Suomalaiset syövät yhä EU:n kolmanneksi kalleinta ruokaa. Enemmän rahaa ruokakaupassa käytetään vain Tanskassa ja Irlannissa. Tiistaina ilmestynyt kirja "Suomalainen ruokalasku" etsii syitä siihen, mikseivät hinnat halpene eikä laatu parane.

Kotimaisia kurkkuja.
Suomalainen viljelijä saa tällä hetkellä puolitoista euroa kurkkukilosta. Kuva: YLE
Avaa Yle-sovelluksessa

Elokuussa kotimaiset kurkut ovat kauneimmillaan. Viljelijä saa tänään kurkkukilosta puolitoista euroa kilo, kaupassa sitä myydään hieman yli kahdella eurolla. Ostajia on Suomessa vain kaksi, suuria ketjuja molemmat. Suomalainen ruokalasku -kirjan kirjoittaja Seppo Konttinen uskoo, että kaupan keskittyminen on ruuantuotannon suurin kompastuskivi.

- Markkinaosuus K-kaupalla ja S-marketilla on noin 80 prosenttia. Myös leivällä on vain kaksi isoa valmistajaa. Eihän näiden ole järkevää kilpailla, sen tietää jokainen, joka on harrastanut edes approbatur-tasolla kansantaloustiedettä, sanoo tietokirjailija Seppo Konttinen.

Samoilla linjoilla on lohjalainen kurkunviljelijä.

- Ennen oli enemmän ostajia. Nyt on kaksi keskusliikettä ja kummassakin on yksi ihminen, joka ostaa, sanoo loviisalainen kurkunviljelijä Timo Varpio.

Keskusliikkeiden vallasta on vaikea puhua. Harva viljelijä uskaltaa arvostella ruokkivaa kättä.

Paljon puhetta, vähän tekoja

Suomalaisen ruuan hinnasta ja laadusta on puhuttu ja vuosia. Muutosta ei silti näy. Politiikkojen kytkyt ruokateollisuuteen ovat vahvat. Kansanedustajat saavat omille tiloilleen tukiaisia veronmaksajien pussista. Veronmaksajat tukevat myös sianlihan imagokamjanjoita. Suurimmat ruoka-alan pörssiyhtiötkin saavat tukiaisia.

Maa- ja metsätalousministeriö tyytyy kommentoimaan, että markkinat määräävät hinnan. Elintarvikelakon jälkeen kauppiaita on alettu kannustaa ostamaan ruokaa suoraan yrityksiltä. Toiminta on pienimuotoista.

- Me rahoitamme hanketta, että kauppa voisi ostaa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Petri Koskela.

Laadussa parantamisen varaa

Suomalainen ruokalasku -kirjan kirjoittaja Seppo Konttinen antaa kyytiä saa myös kotimaisen ruuan laadulle. Teoriassa suomalainen haluaa tukea kivijalkapuoteja. Käytännössä ruoka haetaan hypermarketeista. Kilpailevien markettien tiskeillä tarjotaan samaa marinoitua kana- tai sikasilppua.

- Se on hyvä bisnes ja siinä on hyvät katteet. Meille kuluttajille myydään kovaan hintaan huonoa ruokaa, Konttinen sanoo.

Konttinen ei usko, että luomuruoka on ratkaisu. Suuret ketjut haluavat ostaa suuria määriä ja luomua ei välttämättä kasva tarpeeksi. Eikä kaikilla ole varaa luomuruokaan.

Suosittelemme sinulle