Suomen vesistöissä kelluu yhteensä joitakin kymmeniä asuntolaivoja. Niistä valtaosa seisoo ankkurissa Helsingin rannoilla, mutta jonkin verran laivoja löytyy myös esimerkiksi Porvoonjoesta, Päijänteeltä ja Saimaalta. Lähivuosina lukumäärän uskotaan kasvavan.
- Kyselyjä laivaan muuttamisesta tulee enenevässä määrin. Kuukauden aikana saan yhdestä kolmeen yhteydenottoa, kun ihmiset haluavat tietää, missä ja miten olisi mahdollista asua laivassa, sanoo Asuntolaivurit ry:n puheenjohtaja Mervi Wennerstrand.
Wennerstrandin tuntuma on, että tällä hetkellä monet joko rakentavat aluksia asumiskelpoiseksi tai suunnittelevat sellaisen hankkimista. Vaikka laivat ovat alkaneet kiinnostaa asumisvaihtoehtona erityisesti viime vuosina, on Keski-Euroopasta tutulla ilmiöllä historiaa Suomessakin.
- Helsingissä laivassa on asuttu menneinä vuosikymmeninä ainakin Suomenlinnassa ja Halkolaiturissa. Myös metsätöissä tukinuittajat asuivat usein laivoissa, kertoo arkkitehti Kajsa Lybeck Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Laiva-asuminen kielletty talvisin
Mervi Wennerstrandin oma koti on niin ikään laivassa. Yhdeksän vuotta sitten Gibaltarilta Helsinkiin purjehdittu m/s Ettrick kuului alkujaan Britannian kuninkaalliseen laivastoon, mutta seisoo tällä hetkellä Helsingin Hietalahdenrannassa.
Asuinneliöitä Ettrickissä on noin 85 - kaupan päälle tulevat ulkokannet sekä portaikot. Aluksen jokainen seinä on vino, joten laivaan sopivaa keittiötä ei voinut valita Ikean kuvastosta. Myös pyöreät ikkunat sekä kulkuväylät tuovat omat haasteensa sisustukselle.
- Haluamani sohvaryhmä ei mahtunut ovista sisään. Niinpä jouduimme tilaamaan sellaisen sohvakaluston, joka saatiin tuotua laivaan osina. Jos alimmassa kerroksessa oleva pyykkikone joudutaan vaihtamaan, täytyy olohuoneen lattia avata, Wennerstrand kertoo.
Aluksen pitäminen asumiskuntoisena vaatii jatkuvaa huolenpitoa, ja asumiskustannukset ovat erillistalon luokkaa. Taloon verrattuna laivan voittopuoli on kuitenkin se, että teräsrunkoinen Ettrick on edelleen merikelpoinen. Tämä on Suomessa myös välttämätöntä: koska maasta ei vielä löydy yhtään asuntolaivoille kaavoitettua satamaa, on alusta jouduttu siirtämään lukuisia kertoja muun muassa rantojen rakentamisen tieltä.
Kotisataman puutteessa asuntolaivurit joutuvat hoitamaan veden ja sähköt laivoihinsa kaupungin tankkiauton ja laiturien sähkökaappien turvin. Suurin ongelma on se, että ennen kuin satama saadaan, täytyy laivassa asuvien olla talvisin kirjoilla muualla kuin kotonaan.
- Tämä on erikoista siihen nähden, että muissa Euroopan maissa on enemmän ja vähemmän ympärivuotista laiva-asumista, myös jokien varsilla. Miksi Suomi jotenkin poikkeaisi tästä käytännöstä, Wennerstrand ihmettelee.
Ensimmäinen asuntolaivasatama lähivuosina
Wennerstrandin ja muiden asuntolaivureiden tilanne kohentunee lähivuosina, jos Herttoniemen Kipparlahteen piirretty kelluvan asuinalueen kaava saa kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Asian edistymistä jarruttaa toistaiseksi liikuntaviraston vastustus.
- Jos kaavasta ei valiteta, rakentaminen ja laivalaiturin kunnostaminen voitaisiin aloittaa ensi vuoden lopulla. Kipparlahteen on mitoitettu paikat 5-6 asuntolaivalle. Lisäksi sinne tulee parikymmentä kelluvaa asuntoa, sanoo Kipparlahden kaavasta vastaava arkkitehti Siv Nordström Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Vaarana kuitenkin on, että hanke jää edellisten tavoin kaupungin virastojen väliseksi pallotteluksi. Vaikka varhaisimmat selvitykset asuntolaivasataman paikasta Helsinkiin tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten, ovat tulokset toistaiseksi laihoja.
Helsingin kaupungin arkkitehtien mukaan asuntolaivasataman saamista pääkaupunkiin on hidastanut niin tiedon puute, ihmisten asenteet kuin tiukka lainsäädäntökin.
- Suomessa on ollut 1920- ja 1930-luvuilla ongelmia asumismuotojen kanssa. Tämän seurauksena meille on luotu ankara lakijärjestelmä virallisen asumisen muodoista. Näin uuden asian läpi ajaminen vie aikaa, Kajsa Lybeck sanoo.
Kunhan pysyvä paikka asuntolaivoille saadaan, uskoo Lybeck sen löytävän nopeasti asukkaita.
- Kaisaniemeen suunniteltu asuntolaivojen satama kaatui viime keväänä, mutta sen herättämästä kiinnostuksesta voi päätellä, että halukkaita laivaan muuttajia riittää. Saimme ihmisiltä jopa suoria kyselyjä, että millaisia aluksia lahteen haluttaisiin, niin he voivat teettää sellaisen.
Muissa Suomen kaupungeissa ei toistaiseksi ole suunnitteilla asemakaavoja asuntolaivasatamille. Tällä hetkellä Suomea lähin virallinen asuntolaivasatama löytyy Tukholman liepeiltä.