Hyppää sisältöön

Turhien esimiesten karsiminen helpommin sanottu kuin tehty

Valtion tuottavuusohjelman tarkoitus oli alun perin lisätä väkeä käytännön kenttätyöhön karsimalla turhia esimieskerroksia. Tavoitteessa epäonnistuttiin.

Henkilötyövuosia pudotetaan suorittavasta portaasta ulkoistuksin ja irtisanomisin. Usein ulkoistaminen tarkoittaa kuitenkin lisää hallintotehtäviä, ja väkeä otetaan taas suunnittelemaan, valmistelemaan ja valvomaan toimintaa. Näin kasaantuu jälleen uusi kerros keskijohtoa.

Viimeisin esimerkki on Rovaniemen hätäkeskuksen siirtyminen Ouluun.

- Siinä päivystystasolta häviää viisi virkaa, mutta samalla hätäkeskuslaitoksen johtajien määrä nousee. Luottamusmiehemme arvio on, että siinä laitoksessa jopa joka viides alkaa olla jonkinlainen johtaja, kertoo toimialajohtaja Jarkko Eloranta Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta.

Voimavarat ja tavoitteet ristiriidassa

Poliisi puolestaan laittoi raskaan organisaatiorakenteensa remonttiin puolitoista vuotta sitten. Tällöin esimerkiksi läänin johtotaso poistettiin. Poliisin hallinto on kuitenkin jälleen turpoamassa ja kenttä kevenemässä.

- Sisäministeriön poliisiosastolle palkataan 12 henkilöä. Tämä rahoitetaan poliisin kehyksistä, mikä tarkoittaa vastaavasti vähennystä kentän puolelta, harmittelee Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen.

Sisäministeriön poliisiosastossa huolehditaan lainsäädäntö- ja budjettiasioista sekä kansainvälisestä toiminnasta. Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa kertoo, että henkilömäärän lisäys on tarpeellinen. Rakenneuudistuksessa poliisiosaston väki karsittiin kouralliseen.

- Nyt tehtäviä palautetaan poliisihallituksen puolelta poliisiosastolle, tehtävien hoitamiseen etsitään sopivia paikkoja, Aaltomaa summaa.

Aaltomaa muistuttaa, että poliiseja on tällä hetkellä noin 200 enemmän kuin vuonna 2008. Taloudellinen tilanne pakottaa kuitenkin tarkastelemaan, mihin poliisin resursseja jatkossa käytetään.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ihmettelee, että poliisille lisätään jatkuvasti työtehtäviä, mutta ei rahaa.

- Hallitusohjelmaan kirjataan ehdottomia vaatimuksia toiminnasta, mutta resurssien osalta sanotaan, että tavoitteena on. Helppo se on sanoa, mutta käytännössä toteuttaminen on vaikeaa, Suhonen sanoo.

Aikaa tuhlaantuu raportointiin

Keskijohdon paisumisen lisäksi erilaiset hankkeet sekä raportointi valtiolle ja EU:lle ovat lisääntyneet.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professorin Ismo Lumijärven mielestä raporttien tekeminen edistää toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta liika mittaaminen osoittaa työnantajan epäluottamusta työntekijään.

- Meidän pitäisi enemmän mitata työntuloksia ja esimerkiksi sitä, ovatko kansalaiset käyttäjinä tyytyväisiä johonkin palveluun, eli mitä saadaan vastineeksi niillä verorahoilla, jotka hallinnon pyöritykseen laitetaan.

Aikaa ei pidä hukata myöskään turhaan raportointiin tai puoliksi suunniteltuihin hankkeisiin.

- Hankkeiden lisääminen johtaa vain siihen, että työntekijöiden varsinaiset perustehtävät jäävät huonommalle tolalle, pohtii JHL:n toimialajohtaja Jarkko Eloranta.

Suosittelemme sinulle