Hyppää sisältöön

Yöpäivystysverkko harvenee, kiireettömien potilaiden opittava odottamaan

Suomessa on enää 62 yöpäivystyspistettä, joista suurin osa erikoissairaanhoidon yhteydessä. Ympärivuorokautisten päivystysten määrä on laskenut rajusti 2000-luvun aikana. Samalla suomalaisten tulisi pitää korkeampaa rimaa päivystykseen lähtemisessä.

Kuva: Yle

Vielä 1980-luvulla Suomessa järjestettiin yöpäivystystä lähes 200 päivystyspisteessä. 2000-luvulla määrä on pudonnut kolmasosaan eli päivystystä järjestetään enää 62 paikassa. Laskusuhdanne oletettavasti vain jatkuu.

- Jos meillä pystyttäisiin huolehtimaan siitä, että kansalaiset saavat päiväaikaisilta terveysasemilta tarvittavat palvelut, varmaan pärjättäisiin oikein hyvin ehkä vielä harvemmalla yöpäivystysverkolla, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Simo Kokko.

Kokon mielestä suomalaiset ovat oppineet käyttämään ilta- ja yöpäivystystä väärin perustein.

- On paikkakuntia, joissa lääkärikäynneistä saattoi olla jopa 60 - 70 prosenttia päivystyskäyntejä. Vaikka se on omalla tavallaan kätevää, se on kuitenkin ollut huonoa palvelua. Siellä on tavannut kenet tahansa lääkärin, eikä silloin ole katsottu hoidon kokonaisuuksia eikä jatkuvuuksia, kertoo Kokko.

Uudessa päivystysjärjestelmässä, jossa päivystyspaikkojen määrää on vähennetty, pyritään muuttamaan suomalaisten totuttua päivystyskäyttäytymistä. Päivystyksen tulisi selkeämmin tarkoittaa käyntiä, joka on niin kiireellinen, ettei sitä voi jättää seuraavaan arkipäivään. Flunssapotilaat eivät päivystykseen kuulu, vaan heidät tulisi hoitaa päiväpäivystyksessä.

Yöpäivystys kuormittaa erikoissairaanhoitoa

Kuntia on tällä hetkellä 336. Se tarkoittaa yhdelle yöpäivystyspisteelle yli viiden kunnan palvelemista. Käytännössä yöpäivystys on keskittynyt niin, että parikymmentä keskussairaalaa palvelee liki 200 kuntaa ja samalla lähes puolta Suomen väestöstä.

Nykyisistä yöpäivystyspisteistä valtaosa on erikoissairaanhoidon yhteydessä.

Lapinlahden terveyskeskus on yksi harvoista, jotka järjestävät yöpäivystystä erillään erikoissairaanhoidosta. Lapinlahdella todettiin, että päivystyksen järjestäminen omalla terveyskeskuksella on halvempaa kuin siirtää päivystys erikoissairaanhoidon piiriin. Pienten päivystyspisteiden puuttuminen kuormittaa erikoissairaanhoitoa turhaan.

- Myös kaikki tapaturmat menevät erikoissairaanhoitoon, kaikki pienetkin haavat, jotka tarvitsevat ompelua tai muuta. Ne ovat siellä muun jonon jatkona, sanoo Lapinlahden terveyskeskuksen vastaava lääkäri Aino Huovinen.

Matkaa jopa 165 kilometriä

Tavalliselle päivystyskävijälle yöpäivystyspisteiden väheneminen tarkoittaa ainakin pidempiä ajomatkoja. Matkaa yöpäivystykseen voi kertyä jossain päin Suomea jopa 165 kilometriä. Edes päivystyspisteen löytäminen helposti ei ole itsestäänselvyys, sillä osa kunnista järjestää viikonloppu- ja yöpäivystystä vuoroviikoin.

THL:n arvion mukaan noin joka kymmenes suomalainen asuu yli 40 kilometrin päässä yöpäivystyksestä. Käytännössä määrä on suurempi, sillä THL laskee matkan päivystyspaikkakunnan keskustan ja potilaan asuinkunnan keskusten väliltä. Niinpä syrjäkylällä asuvalle matkaa tulee helposti enemmän kuin THL laskee.

THL:n kehittämispäällikön Simo Kokon mielestä harva päivystysverkko ei ole uudessa päivystysjärjestelmässä ongelma. Kun päivystykseen lähdetään vain tosi paikan tullen, on yleensä muutoinkin syytä lähteä suoraan isompaan sairaalaan.

- Jos syrjäseudulla päivystykset ovat oikeasti päivystysluonteisia kiireisiä asioita, ne ovat luonteeltaan jo sellaisia, että niiden asioiden vuoksi on lähdettävä sairaalaan. Ja se sairaala ei nyt kerta kaikkiaan voi sijaita joka niemessä ja notkossa.

Lapinlahden vastaava lääkäri Aino Huovinen on asiasta eri mieltä. Yöpäivystyksessä ei käy pelkästään akuutteja tapaturmapotilaita.

- Yksi suuri ryhmä, joka tarvitsee yöpäivystystä, ovat vanhukset, joilla on joku epämääräinen oire. Ambulanssihenkilökunta käy katsomassa ja toteaa ettei vanhusta voi jättää yksin kotiin. Nämä vanhukset sitten ovat siellä erikoissairaanhoidossa.

Suosittelemme sinulle