Suuret käymäläkuopat löytyvät Kööpenhaminan Kultorvetin aukiolta, jossa tehdään metron kaivuutöitä.
Arkeologi Hoda El-Sharnoubyn mukaan mädän kananmunan kaltainen lemahdus oli arkeologeille iloinen yllätys, sillä se kertoi, etteivät bakteerit olleet hävittäneet kuoppien sisältöä.
Sen tutkimisessa menee El-Sharnoubyn mukaan kuukausia, mutta jo nyt hän osaa sanoa, että 1700-luvun kööpenhaminalaiset söivät vadelmia, karhunvatukoita ja omenia sekä kirsikoita, viikunoita ja pellavansiemeniä.
Muistoja köyhästä kansasta
Arkeobotanisti Mette Marie Hald kertoo, että löydöistä toistaiseksi siivilöityjen siementen perusteella kööpenhaminalaisten ruokalistalla oli myös ruispuuroa tai -leipää. Se oli yllätys, sillä ruis oli tuontitavaraa ja ihmisten oletettiin syöneen sen sijasta kauraa.
Sairauksistakin käymäläkuopat juoruavat: ulosteen joukosta on löytynyt matoja ja punkkeja.
Haldin mukaan tätä lähemmäksi ei voi päästä tavallisen kansan elämää, sillä käymälät olivat ilmeisesti julkisia eli myös köyhimpien käytössä.
Käymälärakennukset tuhoutuivat Kööpenhaminan suuressa tulipalossa syksyllä 1728.