Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Husein Muhammed kertoo, että suomalaisia työntekijöitä korostavasta mainonnasta on tullut yhteydenottoja. Ne ovat kohdistuneet lähinnä siivousyritysten mainontaan.
Muhammedin mukaan tällainen markkinointi voi kertoa asenteellisuudesta ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan, mutta myös siitä, että suomalaisuuden luullaan olevan sellaisenaan hyvän palvelun tae ja jotain sellaista, mitä asiakkaat haluavat.
- Välttämättä kyse ei ole yrityksen johdon omista asenteista, vaan he ajattelevat, että asiakkaat ovat asenteellisia. Tämä käy ilmi, kun keskustelemme yritysten kanssa. He vetoavat siihen, että asiakkaat vaativat, Muhammed kertoo.
Kun yritys korostaa kaikkien työntekijöidensä olevan suomalaisia, Muhammedin mukaan kyse ei ole pelkästä viattomasta tavasta kertoa tosiasia, ei edes silloin, kun yhteyteen ei liitetä mitään ylistäviä laatusanoja. Hänen mukaansa se on mainoskikka, jossa asiakkaalle luvataan jotain, ja tämän lupauksen pitäminen on ongelmallista.
- Jos he pitävät lupauksensa, se tarkoittaa, ettei esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia siivoojia rekrytoida. Silloin syyllistytään syrjintään, lainvastaiseen toimintaan. Toisaalta jos otetaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, niin asiakkaalle on luvattu jotain, mitä ei käytännössä toteuteta, Muhammed pohtii.
Hyvän tavan vastaista markkinointia
Muutama vuosi sitten Kuluttajavirasto arvioi vähemmistövaltuutetun pyynnöstä siivousyrityksen mainosta, jossa kerrottiin firman työllistävän rehellisiä, suomalaisia siivousalan ammattilaisia. Yrityksen markkinointitapa todettiin hyvän tavan vastaiseksi ja sitä muutettiin.
Tällä hetkellä Kuluttajaviraston käsittelyssä ei ole vastaavia tapauksia, mutta yleinen periaate pätee kaikkiin.
- Hyvän tavan vastaista markkinointia on esimerkiksi se, että esitetään väheksyvästi muut etnistä alkuperää olevat tai luodaan mielikuvaa, että suomalaiset ovat rehellisiä ja luotettavia verrattuna johonkin muuhun etniseen alkuperään, kertoo lakimies Paula Hannula Kuluttajavirastosta.
Hannulan mukaan yrityksen mainontaa pitää käsitellä kokonaisuutena. Markkinointi voi olla hyvän tavan vastaista, vaikka yritys ei olisi tarkoituksella väheksynyt jotakin ryhmää.
- Markkinoita arvioidaan kokonaisuutena. Jos markkinointiin liittyy esimerkiksi jotakin työelämän lainsäädännön vastaista, se usein on myös kuluttajasuojalain tarkoittaman hyvän tavan vastaista markkinointia, Hannula muistuttaa.