- Ei käynyt niin, että ongelma olisi häipynyt, alijäämä ei ole muuttunut ylijäämäksi. Mutta johtavat poliitikot ottivat härkää sarvista, arvioi rahoituksen professori Vesa Puttonen markkinoiden reagointia.
EU-johtajat päättivät, että Kreikan veloista annetaan anteeksi 100 miljardia euroa. Puttonen ei usko, että kyseessä on näin yksinkertainen asia.
- En usko, että tämä menee suoraviivaisesti. Velka jää loppuvelkojan kontolle. Kreikkalaispankit ovat suurin obligaatioiden omistaja. Löytyykö pankkien omistajiilta tai Kreikan valtiolta pääomaa? Todennäköisesti ei. Se jää eurooppalaisten veromaksajien kollektiviisesti maksettavaksi. Mutta se on paras keino, että ne hoidetaan.
Onko pakottavasta velkojen uudelleenjärjestelystä jo sovittu?
Yksityissijoittajien kerrotaan suostuneen nyt 50 prosentin leikkuuseen, nimellispääomien laskuun. Aiemmin kaavailtiin, että 90 prosenttia yksityisistä sijoittajista suostuisi tähän ns. tukanleikkuuseen.
- Kaikki yksityiskohdat ovat auki. Olen tarkkaillut, eikä muiden maiden medioissa ole kerrottu tästä 50 prosentin leikkauksesta, Puttonen ihmettelee.
Vielä kesäkuussa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy lupailivat, ettei velkojia pakoteta uudelleenjärjestelyyn, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Puttosen mukaan pakottava velkojen uudelleenjärjestely on ilmassa. Siitä seuraisi luottojohdannaisten laukeaminen. Luottojohdannaismarkkinasta ei tiedetä kuinka suuri se on.
- Se on ellei musta, niin harmaa aukko. Ei tiedetä missä luottojohdannaisia on ja paljonko. Tätä on pidetty selityksenä vapaaehtoisuudelle. Onko nyt viime yönä päätetty, että luottojohdannaisia ei enää varjella, hän kysyy.
Professorin omia sijoituksia sulanut
Puttosen mukaan poliitikot haluavat nyt todistaa, että myös yksityissijoittajat kärsivät 50 prosentin tappion eikä vain julkinen talous.
- Halutaan iso luku esille ja näin valtuuksia eurovaltioille osallistua kollektiivisesti, Puttonen arvioi.
Kesällä Kreikan velkakirjoja ostaneiden sijoittajien tarkoitus oli, että velkakirjoista olisi saanut myöhemmin sataprosenttisen hinnan ja korot. Puttonen itse teki tuolloin sijoituksen niin Kreikan velkakirjoihin kuin kultaan.
- Uskoin, että Kreikka EU-jäsenenä hoitaa velvoitteensa. Nyt kaikki on mahdollista. Velan erääntymiseen on puolitoista vuotta. Yksityisen sijoittajan kannalta nollan ja sadan välillä kaikki on mahdollista, Puttonen arvioi.
Kesällä Kreikan valtion velkakirjoja myytiin 70 prosentilla hinnasta. Nyt niiden arvo on pudonnut 40 prosenttiin.